Esimies vai esihenkilö? Ammattinimikkeisiin liittyvät diskurssit Helsingin Sanomien uutisoinnissa vuonna 2023
Savolainen, Jenni (2024-03-22)
Esimies vai esihenkilö? Ammattinimikkeisiin liittyvät diskurssit Helsingin Sanomien uutisoinnissa vuonna 2023
Savolainen, Jenni
(22.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041618027
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041618027
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee ammattinimikkeisiin liittyviä diskursseja Helsingin Sanomien kau-punkiosaston uutisoinnissa vuonna 2023. Keskityn tutkimaan ammattinimikeparia esimies – esihenkilö. Tutkin, millaisiin diskursseihin kumpikin ammattinimike aineistossa liittyy sekä sitä, millaisia eroavaisuuksia ammattinimikkeisiin liittyvien diskurssien väliltä voidaan löytää. Tutkielman aihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, koska se liittyy osaksi laajempaa ja jo pitkään käynnissä ollutta yhteiskunnallista keskustelua sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Helsingin Sanomat on kiinnostava tutkimuskohde siksi, että kyseessä on Suomen isoin uutismedia, jonka levikkinä on koko Suomi.
Tutkimukseni pohjautuu teoreettisesti diskurssintutkimukseen ja tarkemmin ottaen kriittiseen diskurssianalyysiin. Tutkimus on siis luonteeltaan laadullista sisältöanalyysia. Tutkielmassa käyttämäni aineisto on kerätty Helsingin Sanomien avoimesta arkistosta ja siihen kuuluu 44 uutistekstiä.
Tutkimuksestani selvisi, että kumpikin ammattinimike, esimies sekä esihenkilö, liittyy aineistossa samankaltaisiin diskursseihin. Joitakin eroavaisuuksiakin löytyi. Vaikka tutkielmani onkin laadullista diskurssianalyysia, on silti kiinnostava huomio, että määrällisesti sukupuolineutraali esihenkilö on sukupuolittunutta esimiestä käytetympi aineistossa: sukupuolineutraalia nimikettä käytetään 32 uutisessa ja sukupuolittunutta nimikettä vain 12 uutisessa. Aineiston pohjalta on kuitenkin hankalaa tehdä eksplisiittisiä johtopäätöksiä, sillä on vaikeaa yksiselitteisesti todeta, mikä on vaikuttava tekijä ammattinimikkeen valinnan taustalla. Aihetta tulisikin jatkossa tutkia vielä lisää, sillä sukupuolineutraali kielenkäyttö vähentää syrjintää ja lisää osaltaan tasa-arvoa yhteiskunnassa.
Tutkimukseni pohjautuu teoreettisesti diskurssintutkimukseen ja tarkemmin ottaen kriittiseen diskurssianalyysiin. Tutkimus on siis luonteeltaan laadullista sisältöanalyysia. Tutkielmassa käyttämäni aineisto on kerätty Helsingin Sanomien avoimesta arkistosta ja siihen kuuluu 44 uutistekstiä.
Tutkimuksestani selvisi, että kumpikin ammattinimike, esimies sekä esihenkilö, liittyy aineistossa samankaltaisiin diskursseihin. Joitakin eroavaisuuksiakin löytyi. Vaikka tutkielmani onkin laadullista diskurssianalyysia, on silti kiinnostava huomio, että määrällisesti sukupuolineutraali esihenkilö on sukupuolittunutta esimiestä käytetympi aineistossa: sukupuolineutraalia nimikettä käytetään 32 uutisessa ja sukupuolittunutta nimikettä vain 12 uutisessa. Aineiston pohjalta on kuitenkin hankalaa tehdä eksplisiittisiä johtopäätöksiä, sillä on vaikeaa yksiselitteisesti todeta, mikä on vaikuttava tekijä ammattinimikkeen valinnan taustalla. Aihetta tulisikin jatkossa tutkia vielä lisää, sillä sukupuolineutraali kielenkäyttö vähentää syrjintää ja lisää osaltaan tasa-arvoa yhteiskunnassa.