Ensipsykoosin lääkehoito

Abstract

Psykoosiin sairastuminen on potilaalle ja hänen läheisilleen monella tapaa kuormittava tapahtuma, joka vaatii yhteiskunnalta mahdollisimman varhaista hoitointerventiota. Psykoosi voi liittyä mielenterveyden häiriöihin, kuten skitsofreniaspektrin sairauksiin, mielialahäiriöihin, päihteiden käyttöön tai toisaalta moniin somaattisiin sairauksiin. Tämä työ käsittelee skitsofreniaryhmän psykoosien (ei-affektiiviset psykoosit) lääkehoitoa ensimmäisen psykoosijakson hoidossa. Kliinisessä käytössä on laaja valikoima psykoosilääkkeitä ja skitsofreniaan on yleisimpänä psykoosisairautena kehitetty tutkimustietoon pohjautuvia hoitoalgoritmeja, mutta niiden noudattaminen käytännön kliinisessä työssä voi olla hoitavalle lääkärille haastavaa useista syistä. Akuutit psykoosioireet saattavat vaikeuttaa hoitoon sitoutumista tai jopa vaarantaa potilaan tai muiden henkilöiden turvallisuuden, eikä hoitotilanne aina salli optimaalisen lääkehoidon vaatimaa laajaa diagnostista prosessia ja pitkäaikaisvaikutuksia ja ennusteen huomioivaa antipsykootin valintaa.

Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan ensipsykoosin lääkehoitoa ja osin myös siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten lääkehoitoon yhdistettäviä psykososiaalisia hoitomuotoja. Tutkielmassa käsitellään ei-affektiivisista psykooseista erityisesti skitsofreniaa sekä hoitoprosessiin kuuluvaa diagnostiikkaa, hoitosuunnitelman tekoa ja käytettävissä olevia lääkevaihtoehtoja, niiden eroja ja lääkkeen määräämisessä huomioon otettavia tekijöitä. Lääkkeiden osalta kiinnitetään huomiota niiden historiaan, hyötyihin ja haittoihin sekä niihin liittyviin käyttösuosituksiin. Tutkielmassa on hyödynnetty suomalaisia ja kansainvälisiä oppikirjoja, hoitosuosituksia sekä kansainvälisiä lääketieteellisiä tietokantoja.

Suomessa ensipsykoosin lääkehoidoksi aloitetaan yleensä suun kautta annosteltava uusi antipsykootti, kuten risperidoni tai olantsapiini. Joskus käytetään myös depot-injektiovalmisteita, jotka voivat parantaa potilaan hoitoon sitoutumista. Kirjallisuudessa tunnetaan laajalti uusiin antipsykootteihin kuuluvan klotsapiinin psykoosin oireita lievittävä teho, joka on kaikkia muita antipsykootteja parempi etenkin hoitoresistentissä skitsofreniassa. Klotsapiinin käyttöä rajoittaa sen sivuvaikutusprofiili, etenkin verenkuvaan kohdistuvat vaikutukset. Lisäksi uni- ja rauhoittavien lääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien käyttö on yleistä hoidon alkuvaiheessa. Pitkäaikaista bentsodiatsepiinilääkitystä pyritään myös psykoosipotilailla välttämään. Lisätutkimusta tarvitaan hoitosuositusten vastaisten käytäntöjen syistä ja uusien lääkeaineiden vaikutuksista hoitosuosituksiin.