Vastuuvakuutuksen vaikutus vahingonkorvausoikeuteen käytännössä – tekoälyn aiheuttamat vahingot

Abstract

Työ käsittelee vastuuvakuutuksen vaikutusta vahingonkorvausoikeuteen käytännössä, kun kyse on tekoälyn tuottamasta vahingosta. Keskiössä on itseohjautuva ajoneuvo, joka pystyy ajamaan ja navigoimaan täysin itsenäisesti, eli auto, jossa hyödynnetään täysin automaattista teknologiaa. Tällä hetkellä meillä ei ole tällaisia ajoneuvoja liikennekäytössä, mutta oikeudellinen tarkastelu varhaisessa vaiheessa on tärkeää teknologisen kehittymisen tukemiseksi. Pohjana tarkastelussa käytetään Tom Bakerin esittämiä ajatuksia vastuuvakuutuksen ja vahingonkorvausoikeuden suhteesta. Bakerin mukaan vastuuvakuutus on käytännössä osa vahingonkorvausvastuuta, ja vakuutussopimukset asettavat rajoja sille, kuinka paljon vahingonkärsijät voivat saada korvausta. Vastuuvakuutuksen olemassaolo vaikuttaa myös siihen, millaisiksi vahingonkorvausvaatimukset muotoillaan yksittäisissä tapauksissa. Yleisesti ottaen vakuutusyhtiöt tekevät vahingonkorvaussäännöistä rutiininomaisempia edistääkseen laajempien pitkän aikavälin etujen ja tavoitteiden toteutumista käytännössä. Kaikki Bakerin argumentit pohjautuvat siihen, että käytännön toiminnalla on suuri vaikutus oikeuden kehittymiseen. Oikeus ei synny normien tyhjiössä vaan muotoutuu erilaisten toimijoiden liikkeistä ja tavoitteiden edistämisestä. Vaikutussuhdetta tarkastellaan yleisesti sekä itseohjautuvan ajoneuvon valmistajan ottama tuotevastuuvakuutuksen kautta. Myös liikennevakuutuksen ja sen pakottavuuden vaikutus huomioidaan. Työ perustuu teoreettiselle lainopille, ja siinä analysoidaan voimassa olevaa sääntelyä erityisesti käsitteiden ja teorioiden valossa, käyttäen lähteinä oikeuskirjallisuutta, lainsäädäntöä, sekä sallittuja oikeuslähteitä. Tekoälyn tuottama vahinko voi poiketa huomattavasti ihmisen tuottamasta vahingosta. Tekoälyä hyödyntävissä teknologioissa, kuten itseohjautuvissa ajoneuvoissa, esimerkiksi vahinkoriskien esiintyvyys voi poiketa huomattavasti ihmisen tuottamien vahinkojen esiintyvyydestä. Vahinkoja todennäköisesti syntyy paljon vähemmän, mutta tapahtuessaan se voi olla seurauksiltaan huomattava. Vakuutusjärjestelyiden kannalta riskien esiintyvyys on nykyisen järjestelmän mukaisena ongelmallista.

This thesis addresses the impact of liability insurance on tort law in practice, particularly concerning damage caused by artificial intelligence (AI). The focus is on autonomous vehicles capable of driving and navigating entirely autonomously, meaning vehicles using fully automatic technology. Currently, such vehicles are not in traffic use, but early legal scrutiny is essential in supporting technological development. The examination draws on Tom Baker's thoughts on the relationship between liability insurance and tort law. According to Baker, liability insurance is essentially part of tort liability, and insurance contracts set limits on how much compensation the injured party can receive. The existence of liability insurance also influences the formulation of compensation claims in individual cases. In general, insurance firms standardize compensation regulations to foster the attainment of broader long-term interests and objectives in practice.

All of Baker's arguments are based on the significant influence of practical operations on legal development. Law does not emerge in a vacancy but is shaped by the actions and goals by various actors. The relationship is examined both generally and through the product liability insurance taken by the manufacturer of autonomous vehicles. The impact of traffic insurance and its mandatory nature are also considered. The work is based on theoretical jurisprudence and analyzes existing regulations, especially in the light of concepts and theories, using legal literature, legislation, and other legal sources as sources.

Damage caused by artificial intelligence can differ significantly from damage caused by humans. In technologies utilizing artificial intelligence, such as autonomous vehicles, for example, the prevalence of risks may differ significantly from that of damages caused by humans. Damage is likely to occur much less frequently, but when it does, it can be significant in its consequences. From the perspective of insurance arrangements, the prevalence of risks is problematic within the current system.