Suomalaisen kielikylpyopetuksen menetelmät varhaiskasvatuksessa

Abstract

Kielikylpyopetus on yksi monikielisen opetuksen keinoista. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia tiedostettuja ja konkreettisia menetelmiä Suomessa kielikylpyä toteuttavat varhaiskasvatuksen opettajat päivittäisessä opetuksessaan käyttävät. Suomessa varhaiskasvatuksen kielikylpyä on tutkittu verrattain vähän, eikä kielikylpyä toteuttaville varhaiskasvatuksen opettajille ole määritelty erillisiä pätevyysvaatimuksia, jonka vuoksi suomalaisen varhaiskasvatuksen kielikylvyn menetelmät eivät vakiintuneita käytänteitä ja voivat vaihdella eri varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Tämän tutkimuksen avulla saatiin pieneltä otannalta ajankohtaista tietoa ja viitteitä varhaiskasvatuksessa käytettävistä kielikylvyn menetelmistä. Tutkimus käytti teoriapohjana valmiita tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvia kielikylvyn tiedostettuja menetelmiä (Snow, 1987, 1990; Harju-Luukkainen, 2007). Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella, joka lähetettiin 33 Suomen kielikylpyä toteuttavaan varhaiskasvatusyksikköön. Vastauksia saatiin viideltä varhaiskasvatuksen opettajalta. Aineistoa analysoitiin Mixed methods menetelmän mukaisesti sekä määrällisesti, että aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä laadullisesti. Tutkimuksessa huomatiin suurimman osan vastaajista käyttävän kielikylpyopetuksessaan tutkimuksessa esitettyjä kielikylvyn tiedostettuja menetelmiä. Tutkimustulosten perusteella kielikylvyn konkreettiset menetelmät jaettiin kolmen teeman alle: Pedagogiset apuvälineet, Leikillinen toiminta ja Toiminnanohjaus. Tutkimuksen tuloksista voidaan huomata konkreettisten menetelmien olevan vahvasti sidoksissa toisiinsa ja niiden erottaminen toisistaan saattaisikin olla lähes mahdotonta ja epä-tarkoituksenmukaista.