ESG-tekijät pankkialan riskienhallinnassa
Hakuli, Hanna (2024-04-12)
ESG-tekijät pankkialan riskienhallinnassa
(12.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041618406
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041618406
Tiivistelmä
ESG-tekijät ovat viimeisten vuosien aikana noussut trendiksi yritysten toiminnassa. Sekä
finanssikriisi että COVID-19-pandemia ovat kasvattaneet kiinnostusta vastuullisuuskysymyksiä
kohtaan. ESG kattaa sisällään ympäristölliset, sosiaaliset ja hallinnolliset toimet. ESG on tuonut
Euroopan unionin alueelle myös uutta lainsäädäntöä, ja merkittävimpänä näistä mainittakoon
kestävän kehityksen raportointidirektiivi, jonka säännöt tulevat sovellettavaksi vuoden 2024
tilikaudelle. Säännösten tarkoituksena on ohjata yritysten ja rahoituslaitosten toimintaa kohti
Euroopan vihreän sopimuksen tavoitteita sekä antaa vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa
sidosryhmille.
Pankkialan nykyisenä haasteena pidetään riskien ymmärtämistä ja hallintaa. Pankkien
perinteiset riskit vaikuttavat itse instituution, mutta ESG-tekijät vaikuttavat myös niihin
riskeihin, joille pankki altistaa sidosryhmänsä. ESG:n merkitys on kasvanut pankkialalla uuden
sääntelyn, ulkoisten paineiden, riskienhallinnan ja etenkin maineriskinhallinnan seurauksena.
ESG-riskienhallinta on tuonut pankkien riskienhallintaan haasteita, kuten muuttuva sääntely,
mainekysymykset sekä ESG-tekijöiden ristiriitainen arviointi. Tutkimuksissa on havaittu
ongelmia sen kannalta, mikä tekijöistä vaikuttaa ESG-suoriutumiseen eniten ja miten. Toisaalta
ESG-riskienhallinta on tuonut myös mahdollisuuksia pankkien toimintaan, kuten luotonannon
vaihtelun hillintä, kriisien aikana paremmin selviytyminen sekä pankin arvon nousu.
Lähtökohtaisetsi ESG-tekijöiden pitäisi olla mahdollisuus, sillä ne edistävät kestävän maailman
saavuttamista.
finanssikriisi että COVID-19-pandemia ovat kasvattaneet kiinnostusta vastuullisuuskysymyksiä
kohtaan. ESG kattaa sisällään ympäristölliset, sosiaaliset ja hallinnolliset toimet. ESG on tuonut
Euroopan unionin alueelle myös uutta lainsäädäntöä, ja merkittävimpänä näistä mainittakoon
kestävän kehityksen raportointidirektiivi, jonka säännöt tulevat sovellettavaksi vuoden 2024
tilikaudelle. Säännösten tarkoituksena on ohjata yritysten ja rahoituslaitosten toimintaa kohti
Euroopan vihreän sopimuksen tavoitteita sekä antaa vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa
sidosryhmille.
Pankkialan nykyisenä haasteena pidetään riskien ymmärtämistä ja hallintaa. Pankkien
perinteiset riskit vaikuttavat itse instituution, mutta ESG-tekijät vaikuttavat myös niihin
riskeihin, joille pankki altistaa sidosryhmänsä. ESG:n merkitys on kasvanut pankkialalla uuden
sääntelyn, ulkoisten paineiden, riskienhallinnan ja etenkin maineriskinhallinnan seurauksena.
ESG-riskienhallinta on tuonut pankkien riskienhallintaan haasteita, kuten muuttuva sääntely,
mainekysymykset sekä ESG-tekijöiden ristiriitainen arviointi. Tutkimuksissa on havaittu
ongelmia sen kannalta, mikä tekijöistä vaikuttaa ESG-suoriutumiseen eniten ja miten. Toisaalta
ESG-riskienhallinta on tuonut myös mahdollisuuksia pankkien toimintaan, kuten luotonannon
vaihtelun hillintä, kriisien aikana paremmin selviytyminen sekä pankin arvon nousu.
Lähtökohtaisetsi ESG-tekijöiden pitäisi olla mahdollisuus, sillä ne edistävät kestävän maailman
saavuttamista.