Turvattomasti kiintynyt lapsi varhaiskasvatuksessa : Kirjallisuuskatsaus turvattomasti kiintyneen lapsen tunnistamisesta ja tukemisesta
Karvosenoja, Emma; Keränen, Helmi (2024-04-14)
Turvattomasti kiintynyt lapsi varhaiskasvatuksessa : Kirjallisuuskatsaus turvattomasti kiintyneen lapsen tunnistamisesta ja tukemisesta
(14.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041618258
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041618258
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen henkilökunta kohtaa työssään turvallisesti kiintyneiden lasten lisäksi paljon turvattomasti kiintyneitä lapsia. Turvattomia kiintymyssuhteita ja niiden vaikutusta ei ole kuitenkaan tutkittu varhaiskasvatuksessa tarpeeksi. Aiemmat tutkimukset aiheesta keskittyvät lähinnä kouluikäisiin lapsiin. Turvaton kiintymyssuhde näyttäytyy lapsen käyttäytymisessä, tavassa olla vuorovaikutuksessa ja lapsen vaihtelevina sosioemotionaalisina haasteina. Kiintymystietoisuus auttaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa tunnistamaan ja ymmärtämään turvattomasti kiintynyttä lasta. Empaattisuus ja laadukas vuorovaikutus toimivat turvattomasti kiintyneen lapsen tukemisen perustana.
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka tunnistaa turvattomasti kiintynyt lapsi varhaiskasvatuksessa sekä kuinka varhaiskasvatuksen henkilökunta voi tukea turvattomasti kiintynyttä lasta. Tutkielma toteutettiin kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman tulosten perusteella turvattomasti välttelevästi, ristiriitaisesti tai jäsentymättömästi kiintynyt lapsi voidaan tunnistaa varhaiskasvatuksessa. Tutkielmamme tulokset antavat myös tärkeää tietoa siitä, miten varhaiskasvatuksen henkilökunta voi tukea turvattomasti kiintynyttä lasta. Tutkielmamme tulosten mukaan turvattomasti kiintynyt lapsi hyötyy laadukkaasta vuorovaikutuksesta kasvattajiin, turvallisesta oppimisympäristöstä, johdonmukaisista ja rutiininomaisista toimintatavoista, täydentävänä kiintymyksenkohteena toimivasta omahoitajasta, sekä kasvattajien PACE-asenteesta ja siihen vaikuttavista kasvatuskäytänteistä.
Tutkimuksemme tulokset korostavat tarvetta kiintymystietoisuuden lisäämisestä. Lisäksi tulokset korostavat varhaiskasvatuksen henkilökunnan pysyvyyden tukemista lapsen elämässä. Turvattomasti kiintynyt lapsi tarvitsee eheytyäkseen varhaiskasvatuksessa korvaavia ja turvallisia kiintymyssuhteita. Tutkimuksen tulokset antavat tukea myös sille, että varhaiskasvatuksen henkilökunnan määrää suhteessa lapsiin tulisi resursoida enemmän, jotta pystytään takaamaan lapsen kehityksen kannalta merkitykselliset vuorovaikutussuhteet.
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka tunnistaa turvattomasti kiintynyt lapsi varhaiskasvatuksessa sekä kuinka varhaiskasvatuksen henkilökunta voi tukea turvattomasti kiintynyttä lasta. Tutkielma toteutettiin kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman tulosten perusteella turvattomasti välttelevästi, ristiriitaisesti tai jäsentymättömästi kiintynyt lapsi voidaan tunnistaa varhaiskasvatuksessa. Tutkielmamme tulokset antavat myös tärkeää tietoa siitä, miten varhaiskasvatuksen henkilökunta voi tukea turvattomasti kiintynyttä lasta. Tutkielmamme tulosten mukaan turvattomasti kiintynyt lapsi hyötyy laadukkaasta vuorovaikutuksesta kasvattajiin, turvallisesta oppimisympäristöstä, johdonmukaisista ja rutiininomaisista toimintatavoista, täydentävänä kiintymyksenkohteena toimivasta omahoitajasta, sekä kasvattajien PACE-asenteesta ja siihen vaikuttavista kasvatuskäytänteistä.
Tutkimuksemme tulokset korostavat tarvetta kiintymystietoisuuden lisäämisestä. Lisäksi tulokset korostavat varhaiskasvatuksen henkilökunnan pysyvyyden tukemista lapsen elämässä. Turvattomasti kiintynyt lapsi tarvitsee eheytyäkseen varhaiskasvatuksessa korvaavia ja turvallisia kiintymyssuhteita. Tutkimuksen tulokset antavat tukea myös sille, että varhaiskasvatuksen henkilökunnan määrää suhteessa lapsiin tulisi resursoida enemmän, jotta pystytään takaamaan lapsen kehityksen kannalta merkitykselliset vuorovaikutussuhteet.