UV-alueen kestoluminesenssimateriaalit ja niiden sovellukset
Tuoresjärvi, Joonatan (2024-04-15)
UV-alueen kestoluminesenssimateriaalit ja niiden sovellukset
(15.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041718615
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041718615
Tiivistelmä
Kestoluminesenssi on ilmiö, jossa materiaali luovuttaa siihen elektronien muodossa varastoitunutta energiaa, joka havaitaan valona materiaalin virityksen jälkeen. Elektronien palatessa valenssivyölle voi samalla syntyä myös IR- ja UV-säteilyä.
Kestoluminesenssi on ilmiönä tunnettu jo satoja vuosia, mutta sen toimintaperiaate on saatu selvitettyä vasta hiljattain. Ilmiön toimintaperiaate ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Kestoluminesenssi perustuu materiaalin kykyyn kaapata johtovyölle virittyneitä elektoneja sen rakenteessa esiintyviin loukkuihin. Loukut johtuvat materiaalin kiderakenteessa esiintyvistä hilavirheistä. UV-kestoluminesenssi on vielä suhteellisen uusi tutkimusaihe ja sen toimintaperiaate on kiistanalainen. Uusia UV-kestoluminoivia materiaaleja kehitetään jatkuvasti ja niille keksitään uusia käyttökohteita.
Kestoluminoivat materiaalit voidaan virittää esimerkiksi auringon säteilyllä tai ulkoisella säteilylähteellä. Ne eivät välttämättä tarvitse ulkoista virtalähdettä ja siksi ne soveltuvat hyvin tiloihin, joissa sähköä ei ole aina saatavilla. UV-säteilyä käytetään sekä desinfioinnissa, että joidenkin ihosairauksien hoidossa. UV-kestoluminesenssimateriaalit voivat tarjota halvempia ja käytännöllisempiä ratkaisuja näihin käyttökohteisiin. Ne tarjoavat myös uusia työkaluja taide- ja tuoteväärennösten havaitsemiseen.
UV-kestoluminesenssi on vielä varsin vähän tutkittu aihe ja vaikka se tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia moniin käyttökohteisiin, ovat monet sovellukset ovat vasta teorian tasolla. Ongelmaksi muodostuu usein materiaalin viritys. Viritykseen vaaditaan korkeaenergistä säteilyä ja vain muutama ioni kykenee tuottamaan emission UV-alueella
Kestoluminesenssi on ilmiönä tunnettu jo satoja vuosia, mutta sen toimintaperiaate on saatu selvitettyä vasta hiljattain. Ilmiön toimintaperiaate ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Kestoluminesenssi perustuu materiaalin kykyyn kaapata johtovyölle virittyneitä elektoneja sen rakenteessa esiintyviin loukkuihin. Loukut johtuvat materiaalin kiderakenteessa esiintyvistä hilavirheistä. UV-kestoluminesenssi on vielä suhteellisen uusi tutkimusaihe ja sen toimintaperiaate on kiistanalainen. Uusia UV-kestoluminoivia materiaaleja kehitetään jatkuvasti ja niille keksitään uusia käyttökohteita.
Kestoluminoivat materiaalit voidaan virittää esimerkiksi auringon säteilyllä tai ulkoisella säteilylähteellä. Ne eivät välttämättä tarvitse ulkoista virtalähdettä ja siksi ne soveltuvat hyvin tiloihin, joissa sähköä ei ole aina saatavilla. UV-säteilyä käytetään sekä desinfioinnissa, että joidenkin ihosairauksien hoidossa. UV-kestoluminesenssimateriaalit voivat tarjota halvempia ja käytännöllisempiä ratkaisuja näihin käyttökohteisiin. Ne tarjoavat myös uusia työkaluja taide- ja tuoteväärennösten havaitsemiseen.
UV-kestoluminesenssi on vielä varsin vähän tutkittu aihe ja vaikka se tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia moniin käyttökohteisiin, ovat monet sovellukset ovat vasta teorian tasolla. Ongelmaksi muodostuu usein materiaalin viritys. Viritykseen vaaditaan korkeaenergistä säteilyä ja vain muutama ioni kykenee tuottamaan emission UV-alueella