Luokanopettajien stressinhallinnan ja palautumisen keinot sekä niiden yhteys työhyvinvointiin : Työhyvinvoinnin ilmeneminen erilaisissa työympäristöissä
Laine, Sanni; Pursimo, Suvi (2024-04-15)
Luokanopettajien stressinhallinnan ja palautumisen keinot sekä niiden yhteys työhyvinvointiin : Työhyvinvoinnin ilmeneminen erilaisissa työympäristöissä
Laine, Sanni
Pursimo, Suvi
(15.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041819320
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041819320
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko luokanopettajien käyttämillä stressinhallinnan ja
palautumisen keinoilla yhteyttä työhyvinvointikokemukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös
millaiset keinot korostuvat työhyvinvoinnin yhteydessä ja tutkitaan työhyvinvoinnin ilmenemistä
erilaisissa työympäristöissä. Aikaisemmissa tutkimuksissa havaitaan työhyvinvoinnin heikkenemistä,
vaikka kokemus työhyvinvoinnista on edelleen melko hyvä. Tässä tutkimuksessa painopisteenä on
luokanopettajan omat keinot työhyvinvoinnin edistämiseksi, sillä aikaisempaa tutkimustietoa tästä
aiheesta on vähän.
Tämä tutkimus on kvantitatiivinen poikittaistutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä Webropol -kyselylomakkeella keväällä 2024. Aineiston analyysissä hyödynnettiin IBM SPSS Statistics 28 –
tilasto-ohjelmaa. Analyysimenetelmänä käytettiin Mann-Whitney U-testiä sekä kuvailevien tilastojen
vertailua.
Tutkimuksessa havaitaan, että vaikka luokanopettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia
stressinhallinnan ja palautumisen keinoja, niillä ei ole yhteyttä luokanopettajan työhyvinvointiin.
Tutkimuksessa ilmenee kuitenkin yksittäisiä keinoja, jotka ovat vahvemmin yhteydessä
työhyvinvointiin. Työhyvinvointi näkyy erityisesti työympäristön psyykkisissä tekijöissä.
Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että luokanopettajien työhyvinvointi on melko hyvä.
Aineiston otoskoon (N=61) ja ryhmien kokoeron (N=54, N=7) vuoksi tutkimuksen tulokset eivät
kuitenkaan ole yleistettävissä perusjoukkoon. Jatkossa olisi hyvä tutkia aihetta suuremmalla otoksella
ja mahdollisesti keskittyä eri taustamuuttujien, kuten sukupuolen ja työkokemuksen, vaikutukseen
työhyvinvoinnin tutkimuksessa.
palautumisen keinoilla yhteyttä työhyvinvointikokemukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös
millaiset keinot korostuvat työhyvinvoinnin yhteydessä ja tutkitaan työhyvinvoinnin ilmenemistä
erilaisissa työympäristöissä. Aikaisemmissa tutkimuksissa havaitaan työhyvinvoinnin heikkenemistä,
vaikka kokemus työhyvinvoinnista on edelleen melko hyvä. Tässä tutkimuksessa painopisteenä on
luokanopettajan omat keinot työhyvinvoinnin edistämiseksi, sillä aikaisempaa tutkimustietoa tästä
aiheesta on vähän.
Tämä tutkimus on kvantitatiivinen poikittaistutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä Webropol -kyselylomakkeella keväällä 2024. Aineiston analyysissä hyödynnettiin IBM SPSS Statistics 28 –
tilasto-ohjelmaa. Analyysimenetelmänä käytettiin Mann-Whitney U-testiä sekä kuvailevien tilastojen
vertailua.
Tutkimuksessa havaitaan, että vaikka luokanopettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia
stressinhallinnan ja palautumisen keinoja, niillä ei ole yhteyttä luokanopettajan työhyvinvointiin.
Tutkimuksessa ilmenee kuitenkin yksittäisiä keinoja, jotka ovat vahvemmin yhteydessä
työhyvinvointiin. Työhyvinvointi näkyy erityisesti työympäristön psyykkisissä tekijöissä.
Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että luokanopettajien työhyvinvointi on melko hyvä.
Aineiston otoskoon (N=61) ja ryhmien kokoeron (N=54, N=7) vuoksi tutkimuksen tulokset eivät
kuitenkaan ole yleistettävissä perusjoukkoon. Jatkossa olisi hyvä tutkia aihetta suuremmalla otoksella
ja mahdollisesti keskittyä eri taustamuuttujien, kuten sukupuolen ja työkokemuksen, vaikutukseen
työhyvinvoinnin tutkimuksessa.