Bostock and textualist argumentation : The debate about the meaning of 'discriminate because of sex'

Abstract

In my thesis I will be exploring the 2020 U.S. Supreme Court case called Bostock v Clayton County, Georgia 590 U.S.__(2020) that provided transgender and homosexual employees federal level employment discrimination protections for the first time in U.S. history. The case debated the provision included in Title VII of the Civil Rights act of 1964 that prohibits discrimination “because of sex”. The question was whether discrimination based on transgender or homosexual status is discrimination because of sex. The majority decided that it was. In my paper, I perform an argumentation analysis based mostly on the majority Opinion of the Court and two dissenting opinions given in the decision. I will be researching the textualist approach used both by the Opinion of the Court and the two dissenting opinions presented in the case. I will look at the argumentation used in those documents through the lenses of textualism, use of precedent, overall regarding the application of Title VII and finally ideological perspectives. My main research result came to be, that different stands of textualism and a difference in understanding the use of textualism dominated the argumentation. The disagreement was about the interpretation of the norms presented in Title VII. The majority used the language of the statute and found it to be unambiguous so that the groups were included in the protections. The dissenting opinions found that legal history, social context and Congressional intent should have been considered and that would have lead to the opposite result, which is that homosexual and transgender discrimination is not under Title VII protections. I also found that the case was assumed to divide the court into conservatives and liberals, but the two conservatives joining the majority was surprising to many.

Tutkielmani käsittelee Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tapausta Bostock v. Clayton County, Georgia 590 U.S.__(2020). Bostock käsitteli homoseksuaalien ja transsukupuolisten henkilöiden työ- syrjintää. Tapauksessa osapuolet väittelivät työsyrjinnän kiellosta, joka sisältyy liittovaltion tasolla vuonna 1964 säädettyyn kansalaisoikeuksia koskevan lainsäädännön VII:n osaan. Väitellyssä pykälässä kielletään työsyrjintä, joista yksi kielletty peruste on sukupuoleen perustuva syrjintä. Korkein oikeus oli erimielinen siitä, voidaanko homoseksuaalisuuteen tai transsukupuolisuuteen perustuvaa syrjintää pitää sukupuoleen perustuvana syrjintänä. Tuomioistuin päätti 6 puolesta ja 3 vastaan ratkaisussaan, että edellä mainittuihin ominaisuuksiin perustuvaa syrjintää tulee pitää sukupuoleen perustuvana syrjintänä ja laajensi liittovaltion tasoisen syrjintätyösuojelulainsäädännön koskemaan myös transsukupuolisia ja homoseksuaaleja yksilöitä. Ratkaisuun sisältyi yksi oikeuden enemmistön ratkaisu ja kaksi eriävää mielipidettä ratkaisuun. Tutkielmassani analysoin tapauksessa esitettyä argumentaatiota, joista keskityn pääasiassa näissä kolmessa oikeuden mielipiteessä esitettyihin argumentteihin. Tausta-aineistona käytän lisäksi suullista argumentaatiota, akateemisia artikkeleja ja osapuolien laatimia oikeudenkäyntikirjelmiä. Tarkastelen argumentaatiota tekstualismin, eli mielipiteissä käytetyn laintulkinnallisen tekniikan näkökulmasta. Tekstualismi keskittyy pääasiassa lainsäädännön kirjoitetun kielen tulkintaan. Lisäksi tutkin ennakkotapausten ja oikeuskäytännön käyttöä argumentaation kannalta ja tarkastelen, miten lainsäädäntöä sovellettiin tapaukseen. Lopuksi käsittelen lyhyesti seurauseettistä argumentaatiota, jota käytettiin osassa asiakirjoista. Tutkielmani tutkimusmenetelmä on argumentaatioanalyysi. Sen avulla jäsentelen mielipiteissä käsiteltäviä argumentaatiokeinoja ja argumentteja ja lisäksi tarkastelemaan erilaisten poliittisten ja oikeudellisten ideologioiden vaikutusta ratkaisuun. Enemmistön mielipide ja eriävät mielipiteet hyödynsivät tekstualismia argumentaatiossaan eri tavoin. He sovelsivat saman tekniikan eri sovellus muotoja ja päätyivät vastakkaisiin lopputuloksiin. Osapuolet argumentoivat lainsäädännön VII:n osan merkitsevän joko syrjintää, joka pohjautuu biologiseen sukupuoleen tai syrjintää, joka on puhtaasti biologiseen sukupuoleen perustuvaa ja sen motivoimaa. Tapauksessa käytetty argumentaatio oli hyvin vastakkaista kaikilla osa-alueilla ja erimielisyys lain kattavuudesta sisälsi monia argumentteja ja kritiikkiä toisia näkökulmia kohtaan.