Avoimen päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä lapsilähtöisyydestä
Kallio, Minja (2024-04-26)
Avoimen päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä lapsilähtöisyydestä
(26.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923147
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923147
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, avoimen päiväkodin työntekijöiden käsityksiä lapsilähtöisyydestä, miten he toteuttavat lapsilähtöistä pedagogiikkaa sekä mitä sen toteuttaminen edellyttää pedagogiselta toiminnalta. Tällä tutkimuksella halusin tuoda esille avoimen päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä lapsilähtöisestä pedagogiikasta avoimen varhaiskasvatustoiminnan näkökulmasta. Tutkimukselle muodostui kaksi tutkimuskysymystä: Mitä avoimen päiväkodin työntekijät kertovat lapsilähtöisyyden olevan, ja miten työntekijät näkevät lapsilähtöisyyden toteutuvan avoimen päiväkodin toiminnassa?
Suomessa avointa varhaiskasvatusta järjestää kunnat tai kansalaisjärjestöt, kunnilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Avoimen varhaiskasvatuksen toiminta on tarkoitettu kotona hoidettaville lapsille. Suomalaisen varhaiskasvatuksen yksi keskeisimpiä arvoja on lapsilähtöisyys. Lapset nähdään aktiivisena toimijana ja heidän ajatuksiaan, kiinnostuksenkohteitaan sekä yksilöllisiä tarpeitaan pidetään tärkeinä.
Tutkimukseen osallistui Länsi-Suomessa sijaitseva avoin päiväkoti, jonka neljä varhaiskasvatuksen työntekijää osallistui haastatteluun. Aineistonkeruumenetelmänä käytin strukturoitua haastattelua, ja haastattelu toteutui tammikuussa 2024 ryhmähaastatteluna. Ryhmähaastattelu antoi haastateltaville mahdollisuuden yhdessä muistella toimintaa lapsilähtöisyyden näkökulmasta sekä tukea toisiaan vastausten antamisessa. Analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla muodostin aineistosta alaluokat, yläluokat sekä pääluokat.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lapsilähtöisyyteen liittyy monia eri näkökulmia ja avoimessa päiväkodissa panostetaan lapsilähtöisyyteen sekä lasten osallisuuteen. Yhdeksi laajimmaksi pääluokaksi syntyi sensitiivisyys, jota kasvattaja tarvitsee toteuttaakseen lapsilähtöistä pedagogiikkaa. Sensitiivisyyttä tarvitaan muun muassa siinä, että lasten mielenkiinnonkohteita saadaan selville, ja miten heidän ikätasonsa mukaan voitaisiin kehittää ympäristöä sekä toimintaa.
Suomessa avointa varhaiskasvatusta järjestää kunnat tai kansalaisjärjestöt, kunnilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Avoimen varhaiskasvatuksen toiminta on tarkoitettu kotona hoidettaville lapsille. Suomalaisen varhaiskasvatuksen yksi keskeisimpiä arvoja on lapsilähtöisyys. Lapset nähdään aktiivisena toimijana ja heidän ajatuksiaan, kiinnostuksenkohteitaan sekä yksilöllisiä tarpeitaan pidetään tärkeinä.
Tutkimukseen osallistui Länsi-Suomessa sijaitseva avoin päiväkoti, jonka neljä varhaiskasvatuksen työntekijää osallistui haastatteluun. Aineistonkeruumenetelmänä käytin strukturoitua haastattelua, ja haastattelu toteutui tammikuussa 2024 ryhmähaastatteluna. Ryhmähaastattelu antoi haastateltaville mahdollisuuden yhdessä muistella toimintaa lapsilähtöisyyden näkökulmasta sekä tukea toisiaan vastausten antamisessa. Analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla muodostin aineistosta alaluokat, yläluokat sekä pääluokat.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lapsilähtöisyyteen liittyy monia eri näkökulmia ja avoimessa päiväkodissa panostetaan lapsilähtöisyyteen sekä lasten osallisuuteen. Yhdeksi laajimmaksi pääluokaksi syntyi sensitiivisyys, jota kasvattaja tarvitsee toteuttaakseen lapsilähtöistä pedagogiikkaa. Sensitiivisyyttä tarvitaan muun muassa siinä, että lasten mielenkiinnonkohteita saadaan selville, ja miten heidän ikätasonsa mukaan voitaisiin kehittää ympäristöä sekä toimintaa.