Albert Camus'n absurdi: elämä ja sen merkitys

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee Albert Camus’n absurdin käsitettä peilaten sitä muihin filosofisiin analyyseihin elämän merkityksestä. Camus’n absurdi tarkoittaa elämämme ja lopulta koko universumin järjettömyyttä ja selittämättömyyttä. Ihminen yrittää jatkuvasti löytää selityksiä kaikelle, mutta absurdi maailma ei ole selitettävissä. Ihminen elää siellä ikään kuin tyhjän päällä. Absurdi voi johtaa ihmiset itsemurhaan tai filosofiseen itsemurhaan, jolloin pyrimme löytämään tiemme pois absurdista virheellisiin uskomuksiin uskomalla. Camus esittää ainoaksi hyväksi ratkaisuksi absurdiin kapinoinnin sitä vastaan. Kapina tarkoittaa sitä, että ihminen hyväksyy absurdin ja jatkaa elämistä tästä toivottomasta tosiasiasta huolimatta. Eräänä esimerkkinä kapinoivasta absurdista sankarista Camus käyttää Kreikan mytologian hahmoa Sisyfos. Sisyfos vierittää päivästä toiseen kivenlohkaretta vuorta ylöspäin, vain nähdäkseen, että se putoaa aina kalliolta takaisin alas. Kivenlohkare on Sisyfokselle ikuinen haaste ja tämän taistelun kautta hän kapinoi absurdia kohtaloaan vastaan.

Tutkin Camus’n absurdin elämän ohella Christopher Belshaw’n analyysia elämän merkityksestä. Belshaw esittelee filosofien Thomas Nagelin ja Susan Wolfin näkemyksiä elämän merkitykseen, joita vertailen Camus’n ajatuksiin elämän merkityksestä. Päädyn siihen johtopäätelmään, että Belshawin esittelemät näkemykset tuovat painoarvoa enemmän jokapäiväiseen merkityksen pohdintaan Wolfin ”kultaisen keskitien” ja Nagelin ironian kautta, siinä missä Camus’n näkemys on abstraktimpi. Mikäli hyväksymme nimenomaan Camus’n absurdin, on meidän ainoa vaihtoehtomme kapinoiva asenne absurdia elämää kohtaan.

Avainsanat: Albert Camus, absurdi, absurdismi, Christopher Belshaw, eksistentialismi, elämä, elämän tarkoitus, elämänfilosofia, kapina, merkitys, merkityksellisyys.