Alakoulun 5.–6.-luokkalaisten oppilaiden kokemuksia tuntoaistin merkityksestä käsityön oppimisessa
Mäki, Emmi; Paavola, Eero (2024-04-28)
Alakoulun 5.–6.-luokkalaisten oppilaiden kokemuksia tuntoaistin merkityksestä käsityön oppimisessa
Mäki, Emmi
Paavola, Eero
(28.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923704
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923704
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää alakoulun 5.–6.-luokkalaisten oppilaiden kokemuksia
tuntoaistin merkityksestä käsityön oppimisessa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä käsityönopettajien
tietoisuutta oppilaiden näkemyksistä tuntoaistin merkityksestä opetettaessa eri käsitöiden sisältöjä,
tekniikoita, työvälineiden sekä materiaalien käyttöä ja tuntemusta. Tutkimuksen tutkimuskysymyksiin
kerättiin vastauksia sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin satunnaisotannalla otettuihin
Satakunnan alueen alakouluihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu tutkimuksen
pääkäsitteistä, jotka ovat oppilaiden kokemukset, tuntoaisti, käsityöosaaminen ja kinesteettinen
oppiminen.
Tutkimuksen kohdejoukko koostui satakuntalaisista 5. ja 6. luokan oppilaista. Tutkimuksen aikana
tehtyyn kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja siihen vastaamaan pyydetyn lapsen huoltajalle
annettiin myös mahdollisuus kieltää lapsensa osallistuminen tutkimukseen. Tämä tutkielma on
luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineistoa on tarkasteltu fenomenologista lähestymistapaa hyväksi
käyttäen. Fenomenologinen lähestymistapa antoi tutkijoille mahdollisuuden tutkia vastaajien omia
kokemuksia, koska fenomenologiassa tutkimuksen kohde kohdistetaan nimenomaan kokemuksen
tutkimiseen.
Tutkimustuloksista ja tutkimusaineiston analyysistä ilmeni oppilaiden halu oppia käsitöitä
kokeilemalla ja itse käsillä tekemällä sekä tuntoaistin merkitys käsitöiden oppimisessa. Tuloksien
perusteella oppilaat kokivat kuitenkin, että heidän saamansa opetus on ollut enimmäkseen
opettajajohtoista ja kokeilevaa oppimista on ollut vähemmän. Myös työvälineiden ja työstettävien
materiaalien tunnustelu käsityötuotteen suunnittelun apuna nousi tutkimustuloksissa vahvasti esille.
tuntoaistin merkityksestä käsityön oppimisessa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä käsityönopettajien
tietoisuutta oppilaiden näkemyksistä tuntoaistin merkityksestä opetettaessa eri käsitöiden sisältöjä,
tekniikoita, työvälineiden sekä materiaalien käyttöä ja tuntemusta. Tutkimuksen tutkimuskysymyksiin
kerättiin vastauksia sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin satunnaisotannalla otettuihin
Satakunnan alueen alakouluihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu tutkimuksen
pääkäsitteistä, jotka ovat oppilaiden kokemukset, tuntoaisti, käsityöosaaminen ja kinesteettinen
oppiminen.
Tutkimuksen kohdejoukko koostui satakuntalaisista 5. ja 6. luokan oppilaista. Tutkimuksen aikana
tehtyyn kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja siihen vastaamaan pyydetyn lapsen huoltajalle
annettiin myös mahdollisuus kieltää lapsensa osallistuminen tutkimukseen. Tämä tutkielma on
luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineistoa on tarkasteltu fenomenologista lähestymistapaa hyväksi
käyttäen. Fenomenologinen lähestymistapa antoi tutkijoille mahdollisuuden tutkia vastaajien omia
kokemuksia, koska fenomenologiassa tutkimuksen kohde kohdistetaan nimenomaan kokemuksen
tutkimiseen.
Tutkimustuloksista ja tutkimusaineiston analyysistä ilmeni oppilaiden halu oppia käsitöitä
kokeilemalla ja itse käsillä tekemällä sekä tuntoaistin merkitys käsitöiden oppimisessa. Tuloksien
perusteella oppilaat kokivat kuitenkin, että heidän saamansa opetus on ollut enimmäkseen
opettajajohtoista ja kokeilevaa oppimista on ollut vähemmän. Myös työvälineiden ja työstettävien
materiaalien tunnustelu käsityötuotteen suunnittelun apuna nousi tutkimustuloksissa vahvasti esille.