Talspråksdrag i dialogen i Salla Simukkas roman Punainen kuin veri och dess svenska översättning Röd som blod
Niemelä, Otava (2024-04-29)
Talspråksdrag i dialogen i Salla Simukkas roman Punainen kuin veri och dess svenska översättning Röd som blod
(29.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923836
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923836
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia dialogissa esiintyvää puhekielen käyttöä Salla Simukan romaanissa Punainen kuin veri (2013) ja sen ruotsinkielisessä käännöksessä Röd som blod (kääntänyt Huss, Mattias, 2014). Tutkielmassa käytetään sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä.
Kaunokirjallisuus on tekstilaji, joka sisältää usein kuvauksellista kieltä. Kaunokirjallisuudelle ominaiset piirteet, kuten metaforat ja jopa kielen rytmi voivat olla kääntämisen näkökulmasta ongelmallisia. Etenkin dialogin kääntämisessä voi ilmetä ongelmia, jos alkuperäisessä tekstissä on käytetty murretta tai jotain muuta puhekielistä puhetapaa (Ingo 2007: 251).
Materiaalina tutkielmassa toimii Salla Simukan Punainen kuin veri -romaanin viidestä ensimmäisestä kappaleesta poimitut repliikit. Repliikit jaoin sekvensseiksi, eritellen esimerkiksi eri lauseet yhdestä repliikistä eri riveille. Sekvenssejä kertyi verrattavaksi suomenkieliseen aineistoon 208 ja ruotsinkieliseen aineistoon 206. Tämä ero selittyy sillä, että kahdelle lyhyelle suomenkieliselle sekvenssille ei ollut ruotsinkielisessä versiossa käännöstä.
Sekvensseistä eroteltiin puhekieliset sanat ja ilmaukset. Suomenkielisestä aineistosta puhekielisiä sanoja ja ilmauksia löytyi yhteensä 140 ja ruotsinkielisestä huomattavasti vähemmän, 48. Samat sanat esiintyivät molemmissa aineistoissa joskus useamman kerran. Uniikkeja puhekielisiä sanoja ja ilmaisuja oli suomenkielisessä materiaalissa 65 ja ruotsinkielisessä 22.
Nämä sanat ja ilmaukset jaettiin seitsemään ryhmään: 1) puhekieliset pronominimuodot, 2) puhekieliset piirteet verbimuodoissa, 3) lainat englannin kielestä, 4) lyhennetyt sanat ja ilmaisut, 5) karkeat kielikuvat ja kirosanat, 6) muut puhekieliset sanat ja slangi sekä 7) muut puhekieliset rakenteet.
Suomenkielisessä materiaalissa oli huomattavasti enemmän puhekielisiä piirteitä. Valtaosaa piirteistä ei ole käännetty suoraan ruotsiksi. Käännöksessä oli tehty useita muutoksia dialogiin. 87 %:ssa sekvensseistä oli jonkinlaisia muutoksia. Suurimmat muutokset olivat sisältömuutoksia, ja pienimmät muutoksia sanajärjestyksessä. Käännöksen dialogissa oli saavutettu puhekielinen tunnelma ja säilytetty alkuperäisen tekstin merkitys.
Kaunokirjallisuus on tekstilaji, joka sisältää usein kuvauksellista kieltä. Kaunokirjallisuudelle ominaiset piirteet, kuten metaforat ja jopa kielen rytmi voivat olla kääntämisen näkökulmasta ongelmallisia. Etenkin dialogin kääntämisessä voi ilmetä ongelmia, jos alkuperäisessä tekstissä on käytetty murretta tai jotain muuta puhekielistä puhetapaa (Ingo 2007: 251).
Materiaalina tutkielmassa toimii Salla Simukan Punainen kuin veri -romaanin viidestä ensimmäisestä kappaleesta poimitut repliikit. Repliikit jaoin sekvensseiksi, eritellen esimerkiksi eri lauseet yhdestä repliikistä eri riveille. Sekvenssejä kertyi verrattavaksi suomenkieliseen aineistoon 208 ja ruotsinkieliseen aineistoon 206. Tämä ero selittyy sillä, että kahdelle lyhyelle suomenkieliselle sekvenssille ei ollut ruotsinkielisessä versiossa käännöstä.
Sekvensseistä eroteltiin puhekieliset sanat ja ilmaukset. Suomenkielisestä aineistosta puhekielisiä sanoja ja ilmauksia löytyi yhteensä 140 ja ruotsinkielisestä huomattavasti vähemmän, 48. Samat sanat esiintyivät molemmissa aineistoissa joskus useamman kerran. Uniikkeja puhekielisiä sanoja ja ilmaisuja oli suomenkielisessä materiaalissa 65 ja ruotsinkielisessä 22.
Nämä sanat ja ilmaukset jaettiin seitsemään ryhmään: 1) puhekieliset pronominimuodot, 2) puhekieliset piirteet verbimuodoissa, 3) lainat englannin kielestä, 4) lyhennetyt sanat ja ilmaisut, 5) karkeat kielikuvat ja kirosanat, 6) muut puhekieliset sanat ja slangi sekä 7) muut puhekieliset rakenteet.
Suomenkielisessä materiaalissa oli huomattavasti enemmän puhekielisiä piirteitä. Valtaosaa piirteistä ei ole käännetty suoraan ruotsiksi. Käännöksessä oli tehty useita muutoksia dialogiin. 87 %:ssa sekvensseistä oli jonkinlaisia muutoksia. Suurimmat muutokset olivat sisältömuutoksia, ja pienimmät muutoksia sanajärjestyksessä. Käännöksen dialogissa oli saavutettu puhekielinen tunnelma ja säilytetty alkuperäisen tekstin merkitys.