Moraalisen ahdingon vaikutus työntekijän psyykkiseen työhyvinvointiin
Suni, Elle (2024-04-29)
Moraalisen ahdingon vaikutus työntekijän psyykkiseen työhyvinvointiin
Suni, Elle
(29.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923796
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923796
Tiivistelmä
Suomessa monia työvoimapulasta kärsiviä aloja yhdistää mediassakin usein esille tuleva kritiikki, joka kohdistuu näiden alojen työoloihin ja työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaan. Useilla työvoimapulasta kärsivillä aloilla työskentelevät joutuvat kohtaamaan jokapäiväisessä työssään resurssien puutetta, epävarmuutta ja ristiriitoja eri sidosryhmien, arvojen ja intressien välillä. Nämä työn piirteet johtavat usein eettisesti haastaviin tilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa moraalista ahdinkoa. Moraalinen ahdinko voidaan määritellä psykologiseksi reaktioksi, joka voi syntyä, kun työssä ilmenevät rajoitteet estävät työntekijää toimimasta oikeaksi katsomallaan tavalla. Työhyvinvoinnin merkitys on suuri, ja sen tukemisen kannalta on olennaista selvittää, millaiset työn ominaisuudet ja ilmiöt heikentävät sitä. Tässä tutkielmassa selvitetäänkin moraalisen ahdingon suhdetta työhyvinvointiin ja syvennytään tarkastelemaan etenkin työhyvinvoinnin psyykkistä ulottuvuutta. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on, miten työntekijän kokema moraalinen ahdinko vaikuttaa psyykkiseen työhyvinvointiin.
Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan moraalisen ahdingon ja psyykkisen työhyvinvoinnin tutkimusta pääasiassa vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden kautta. Tutkielmassa tarkastellaan moraalisen ahdingon ja psyykkisen työhyvinvoinnin määritelmiä ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Psyykkisen työhyvinvoinnin tarkastelussa tuodaan esille siihen vaikuttavia positiivisia sekä negatiivisia ilmiöitä ja työn ominaisuuksia. Moraalista ahdinkoa käsitellessä otetaan huomioon useita ammattiryhmiä, eli sen tarkastelua ei rajata esimerkiksi aiheen tutkimuksessa eniten esille tuleviin ammattiryhmiin, kuten terveysalan ammattilaisiin. Rajausta ei tehdä, koska moraalista ahdinkoa pyritään tarkastelemaan yleisellä tasolla ja huomioimaan erilaisten työympäristöjen ja työn ominaisuuksien vaikutus.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että moraalinen ahdinko voi vaikuttaa psyykkiseen työhyvinvointiin monella tavalla. Sen on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi suurempaan määrään stressiä, masennusoireita ja ahdistusta. Se voi johtaa lisäksi tunne-elämän muutoksiin, kuten monenlaisten negatiivisten tunteiden kokemiseen ja emotionaaliseen turtumukseen. Moraalinen ahdinko on yhteydessä myös vähäisempään määrään innostusta ja inspiraatiota. Sen on havaittu olevan yhteydessä työuupumuksesta ja myötätuntouupumuksesta kärsimiseen, mutta myös vähäisempään työn imun ja työtyytyväisyyden kokemiseen.
Voidaankin huomata, että moraalinen ahdinko on yhteydessä vähäisempään määrään positiivisia ja työhyvinvointia tukevia kokemuksia sekä toisaalta suurempaan määrään työhyvinvoinnin negatiivisia kokemuksia. Aiheen tutkimuksesta voidaan kuitenkin huomata myös se, että moraalisen ahdingon vaikutuksia psyykkiselle työhyvinvoinnille on tutkittu vasta melko vähän. Tutkimusten perusteella voidaan lisäksi todeta, että moraalista ahdinkoa ja sen vaikutuksia on tutkittu myös yksipuolisesti ja tutkimuksia tarvitaankin enemmän terveysalan ulkopuolelta.
Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan moraalisen ahdingon ja psyykkisen työhyvinvoinnin tutkimusta pääasiassa vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden kautta. Tutkielmassa tarkastellaan moraalisen ahdingon ja psyykkisen työhyvinvoinnin määritelmiä ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Psyykkisen työhyvinvoinnin tarkastelussa tuodaan esille siihen vaikuttavia positiivisia sekä negatiivisia ilmiöitä ja työn ominaisuuksia. Moraalista ahdinkoa käsitellessä otetaan huomioon useita ammattiryhmiä, eli sen tarkastelua ei rajata esimerkiksi aiheen tutkimuksessa eniten esille tuleviin ammattiryhmiin, kuten terveysalan ammattilaisiin. Rajausta ei tehdä, koska moraalista ahdinkoa pyritään tarkastelemaan yleisellä tasolla ja huomioimaan erilaisten työympäristöjen ja työn ominaisuuksien vaikutus.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että moraalinen ahdinko voi vaikuttaa psyykkiseen työhyvinvointiin monella tavalla. Sen on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi suurempaan määrään stressiä, masennusoireita ja ahdistusta. Se voi johtaa lisäksi tunne-elämän muutoksiin, kuten monenlaisten negatiivisten tunteiden kokemiseen ja emotionaaliseen turtumukseen. Moraalinen ahdinko on yhteydessä myös vähäisempään määrään innostusta ja inspiraatiota. Sen on havaittu olevan yhteydessä työuupumuksesta ja myötätuntouupumuksesta kärsimiseen, mutta myös vähäisempään työn imun ja työtyytyväisyyden kokemiseen.
Voidaankin huomata, että moraalinen ahdinko on yhteydessä vähäisempään määrään positiivisia ja työhyvinvointia tukevia kokemuksia sekä toisaalta suurempaan määrään työhyvinvoinnin negatiivisia kokemuksia. Aiheen tutkimuksesta voidaan kuitenkin huomata myös se, että moraalisen ahdingon vaikutuksia psyykkiselle työhyvinvoinnille on tutkittu vasta melko vähän. Tutkimusten perusteella voidaan lisäksi todeta, että moraalista ahdinkoa ja sen vaikutuksia on tutkittu myös yksipuolisesti ja tutkimuksia tarvitaankin enemmän terveysalan ulkopuolelta.