Johtotehtävissä toimivien työpäivän aikainen palautuminen : Tarkastelussa logistiikka-alan organisaatio
Akin, Olivia (2024-04-30)
Johtotehtävissä toimivien työpäivän aikainen palautuminen : Tarkastelussa logistiikka-alan organisaatio
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024043024524
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024043024524
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsitteli logistiikka-alan johtotehtävissä toimivien kokemuksia työpäivän aikaisesta palautumisesta. Työstä palautuminen on aiheena keskeinen osa niin yksilön työhyvinvointia kuin myös kokonaishyvinvointia. Palautumattomuudella voi olla erilaisia terveyttä heikentäviä seurauksia. Vapaa-aika työpäivän jälkeen on kuitenkin hyvin hektistä ja rajallista, jolloin tarve palautua työstä korostuu jo työpäivän aikana.
Tutkimuskysymysten pohjalta oli tarkoitus selvittää, millaisia kokemuksia johtotehtävissä toimivilla henkilöillä oli työpäivän aikaisesta palautumisesta. Päätutkimuskysymystä tarkennettiin alakysymyksillä, joilla pyrittiin löytämään sekä työpäivän aikaista palautumista edistäviä että haittaavia tekijöitä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten johtotehtävissä toimivat seuraavat omaa palautumistaan sekä millainen merkitys työhyvinvoinnilla on ylipäätään.
Tutkielma perustui laadulliseen tutkimusmenetelmään ja aineistoa kerättiin haastattelemalla neljää logistiikka-alan johtotehtävissä toimivaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa keskeistä oli tutkittavien omien kokemusten syvällinen ymmärrys. Teemahaastattelu koostui viidestä eri teemasta: (1) työpäivän aikainen palautuminen, (2) oman palautumisen seuraaminen, (3) työn voimavarat, (4) työn vaatimukset ja (5) työhyvinvoinnin merkitys yksilölle. Haastatteluaineisto litteroitiin ääninauhoitteelta tekstitiedostoksi ja sille tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tutkielman tulosten perusteella johtotehtävissä toimivat henkilöt kokivat palautumisensa ja vointinsa työssä pääosin hyväksi. Työpäivän aikaista palautumista edistivät tauot, fyysinen aktiivisuus ja oman työn suunnittelu. Työpäivän aikaista palautumista puolestaan haittasivat työn kuormittavuus sekä työyhteisön kommunikointiin liittyvät haasteet. Jotkut haastateltavien kertomat asiat sekä edistivät että haittasivat palautumista ja tällaisia olivat etätyöskentely ja toimistolla työskentely. Tulosten perusteella haastateltavien työpäivän aikainen palautuminen oli paljolti kiinni erilaisista annetuista aikatauluista kuten palavereista ja siitä miten paljon aikaa yksilölle lopulta jäi oman palautumisen edistämiseksi. Tutkielman tuloksia on mahdollista soveltaa sekä yksilön työn tauottamisen edistämisessä että palaverikäytänteiden kehittämisessä organisaatiossa.
Tutkimuskysymysten pohjalta oli tarkoitus selvittää, millaisia kokemuksia johtotehtävissä toimivilla henkilöillä oli työpäivän aikaisesta palautumisesta. Päätutkimuskysymystä tarkennettiin alakysymyksillä, joilla pyrittiin löytämään sekä työpäivän aikaista palautumista edistäviä että haittaavia tekijöitä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten johtotehtävissä toimivat seuraavat omaa palautumistaan sekä millainen merkitys työhyvinvoinnilla on ylipäätään.
Tutkielma perustui laadulliseen tutkimusmenetelmään ja aineistoa kerättiin haastattelemalla neljää logistiikka-alan johtotehtävissä toimivaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa keskeistä oli tutkittavien omien kokemusten syvällinen ymmärrys. Teemahaastattelu koostui viidestä eri teemasta: (1) työpäivän aikainen palautuminen, (2) oman palautumisen seuraaminen, (3) työn voimavarat, (4) työn vaatimukset ja (5) työhyvinvoinnin merkitys yksilölle. Haastatteluaineisto litteroitiin ääninauhoitteelta tekstitiedostoksi ja sille tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tutkielman tulosten perusteella johtotehtävissä toimivat henkilöt kokivat palautumisensa ja vointinsa työssä pääosin hyväksi. Työpäivän aikaista palautumista edistivät tauot, fyysinen aktiivisuus ja oman työn suunnittelu. Työpäivän aikaista palautumista puolestaan haittasivat työn kuormittavuus sekä työyhteisön kommunikointiin liittyvät haasteet. Jotkut haastateltavien kertomat asiat sekä edistivät että haittasivat palautumista ja tällaisia olivat etätyöskentely ja toimistolla työskentely. Tulosten perusteella haastateltavien työpäivän aikainen palautuminen oli paljolti kiinni erilaisista annetuista aikatauluista kuten palavereista ja siitä miten paljon aikaa yksilölle lopulta jäi oman palautumisen edistämiseksi. Tutkielman tuloksia on mahdollista soveltaa sekä yksilön työn tauottamisen edistämisessä että palaverikäytänteiden kehittämisessä organisaatiossa.