Kokkolan kemianteollisuuden investointiaalto ja Suomen innovaatiopolitiikka : Innovaatioympäristön kehittämistoimet kansalliselta tasolta paikalliseen

Abstract

Kokkolan seudulle kohdistuu 2020-luvun aikana laaja kemianteollisuuden investointien aalto, jossa kaupungissa jo toimivat sekä toimintaa suunnittelevat tuotannolliset yritykset investoivat uusiin tuotantolaitoksiin tai laajentavat olemassa olevaa toimintaansa. Akkukemian ja vetyteollisuuden aloilla toimivien yritysten investointien on arvioitu synnyttävän kaupunkiin yli 1600 suoraa työpaikkaa, millä on aluekehityksen kannalta merkittävä positiivinen vaikutus. Investoinnit kohdistuvat Kokkolassa toimivaan kemianteollisuuden innovaatioekosysteemiin, jota luonnehtivat teollinen kiertotalous sekä tähän liittyvä paikallinen tutkimus- ja koulutustoiminta. Tässä tapaustutkimuksessa pyritään selvittämään, millaista innovaatiopolitiikkaa julkishallinnon eri tasoilla on harjoitettu ja harjoitetaan 2010-luvun lopussa ja 2020-luvun alkupuolella, jotta on saatu aikaan investointiaallon mahdollistavat olosuhteet. Aluekehittämistyössä korostetaan innovatiivisuutta ja sen mahdollistamaa kilpailukykyä, minkä vuoksi innovaatiopolitiikka on olennainen osa aluekehittämistä. Suomessa tätä työtä tehdään kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, ja nämä yhdessä ovat vaikuttaneet todennäköisesti myös Kokkolan investointiaallon syntyyn. Innovaatiopolitiikan vaikutusta investointien mahdollistajana pyritään ymmärtämään paikallisen innovaatioympäristön viitekehyksen avulla. Tästä näkökulmasta yritysten toimintaympäristöä voidaan tarkastella laajasti. Siihen vaikuttavat kolme tasoa eli vallitsevat rakenteet ja instituutiot, organisaatiotason verkostot sekä yksilötason ympäristö ja suhteet. Julkishallinnon viimeaikaisia innovaatiopolitiikan toimia tutkitaan sisällönanalyysin keinoin yhteensä yhdeksästä keskeisestä julkisesta asiakirjasta, joista osa on lakisääteisiä aluekehittämisen dokumentteja. Kansallista tasoa edustaa kolme, alueellista tasoa neljä ja paikallista tasoa kaksi aineistoa. Tulokset osoittavat, että kaikilla julkishallinnon mittakaavatasoilla pyritään etenkin edistämään työvoiman saatavuutta, tarjoamaan elinkeinoelämälle julkisia palveluita sekä tehostamaan innovaatiotoimijoiden välistä yhteistyötä, joilla kaikilla voidaan ajatella olevan merkitystä investointiaallon mahdollistumiselle. Suurin osa toimista kohdistuu paikallisen innovaatioympäristön rakenteiden ja instituutioiden tasoon, mutta myös organisaatio- ja yksilötasoon kohdistuu lukuisia toimia. Useat toimet myös vaikuttavat kahteen tai kaikkiin paikallisen innovaatioympäristön tasoihin. Julkishallinnon eri mittakaavatasojen toimet ovat pääosin linjassa keskenään ja toisiaan täydentäviä. Usein kansalliset tavoitteet ohjaavat alueellisia ja paikallisia toimia. Kokkolan investointiaallon taustalla vaikuttavan innovaatiopolitiikan tarkastelu laajasti kahden eri ulottuvuuden, julkishallinnon mittakaavan sekä paikallisen innovaatioympäristön tasojen, avulla voi tarjota aluekehittäjille tietoa myös muilla alueilla sovellettavissa olevista toimista. Paikallisen innovaatioympäristön näkökulma auttaa myös hahmottamaan sellaisia tekijöitä, joita ei välttämättä ajatella kuuluvan innovaatiopolitiikan piiriin.