”Jokainen lapsi, joka saa aikaan löylykauhoja tai käsin ommeltuja nukkeja, ansaitsee erinomaisen arvosanan” : Huoltajien käsityksiä käsityön arviointiperusteista
Saari, Sofia; Donner, Verna (2024-05-03)
”Jokainen lapsi, joka saa aikaan löylykauhoja tai käsin ommeltuja nukkeja, ansaitsee erinomaisen arvosanan” : Huoltajien käsityksiä käsityön arviointiperusteista
Saari, Sofia
Donner, Verna
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050326333
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050326333
Tiivistelmä
Tutkimuksessamme otimme selvää siitä, millaisia käsityksiä kouluikäisten lasten huoltajilla on käsityön arvioinnista koulussa. Aiempi tutkimus kertoo, että arviointia on toteutettu vaihtelevilla arviointiperusteilla, vaikka arviointia ohjaa opetussuunnitelma. Huoltajien näkökulmaa aiheesta ei ole käsityksemme mukaan tutkittu. Taito- ja taideaineiden arviointi vastaanottaa kritiikkiä myös julkisessa keskustelussa. Tämän lisäksi koulun ja kodin välisen kommunikoinnin on osoitettu olevan haasteellista muuttuvassa yhteiskunnassa. Kuitenkin vastavuoroinen tieto ylläpitää positiivista suhdetta huoltajien ja opettajien välillä. Tämän lisäksi saavutettava tieto arviointiperusteista takaa oppiaineen jatkuvuutta. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyllä, jota jaoimme sosiaalisen median vanhemmille suunnatuissa kanavissa. Kyselyyn vastasi 30 huoltajaa. Kysely keräsi sekä laadullista, että määrällistä aineistoa, jonka kävimme systemaattisesti läpi teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimustulostemme mukaan huoltajilla on heikot käsitykset opetussuunnitelman virallisista arviointiperusteista. Näyttäisi siltä, että koulu tai opettajat eivät välitä käsityön arviointiperusteita koskevaa tietoa huoltajille. Suurin osa huoltajista ei etsi tai löydä tietoa itse, vaikka eivät tuntisi arviointiperusteita. Aihe vaatii lisätutkimusta, mutta tutkimustuloksemme olisivat hyödynnettävissä esimerkiksi opetussuunnitelmatekstiä muotoillessa ja kouluissa viestintää pohtiessa.