Littoisten rakennetut alueet ilmakuvissa : Eroavaisuudet Liedon ja Kaarinan kesken 1939–2023

Abstract

Kun tavoitteena on luoda toimiva alue, aluerakenteen osatekijöiden tarkoituksenmukainen ja tehokas sijoittelu vaatii onnistunutta maankäytön suunnittelua eli kaavoittamista. Suunnittelu ja toteutus saattavat vaatia entistä enemmän, mikäli ne tapahtuvat lisäksi raja-alueella. Valtioiden väliset rajat ovat oma kokonaisuutensa, mutta tässä työssä keskityn tapaukseen Suomen kuntarajoilla.

Littoisten taajama sijaitsee Liedon ja Kaarinan kaupunkien välisellä rajalla Lounais-Suomessa. Tämän työn tavoitteena on selvittää, millaisia maankäytöllisiä eroavaisuuksia Littoisten alueella on ollut Liedon ja Kaarinan kesken vuosina 1939–2023. Tutkin maankäytön erojen alueellista ja ajallista jakaumaa sekä rakennettujen alueiden pinta-alojen kehitystä. Haluan selvittää, millaisia Liedon ja Kaarinan intressit ovat olleet Littoisten aluetta kohtaan.

Aineistoina käytän Liedon ja Kaarinan kaavoitusta ja sitä tukevaa materiaalia sekä avoimesti saatavissa olevia ilmakuvia. Laadin itse ilmakuviin perustuvaa tutkimusaineistoa, joka sisältää Littoisten rakennetut alueet digitoituina sekä näiden alueiden pinta-alatiedot. Historialliset taustatiedot saan aiemmista Littoista käsittelevistä teoksista ja käytän niitä lisäksi havaittujen ilmiöiden selittämiseen.

Kaavoitusta tarkastelen ajallisen ja alueellisen kattavuuden sekä tehtyjen muutosten perusteella. Ilmakuvia käytän sekä kaavoitusaineiston aukkojen täydentämiseen että uuden aineiston laatimiseen. Itse laadittua aineistoa käytän alueiden pinta-alamuutosten laskemiseen sekä ajalliseen vertailuun.

Esitän työni tulokset erikseen kaava-aineistojen tarkastelusta ja itse laaditun aineiston tarkastelusta. Tekemäni tarkastelun perusteella kaavoitus on ollut erilaista Liedon ja Kaarinan puolilla sekä eri vaiheissa aikarajausta. Tutkimukseni ajallisen rajauksen alkuvaiheessa Littoisten verkatehdas on ollut alueen kaavoitusta edistävä taho, kun aikarajauksen loppupuolella kaavoitus on täysin kuntien vastuulla.

Kaavoituksen tarkastelun perusteella kuntaraja on ollut melko näkymätön 1940-luvulla, kun alueen ensimmäinen ylikunnallinen kaava on laadittu. Tällöin verkatehdas oli merkittävä aluetta yhdistävä tekijä. Ylikunnallinen kaavoitusyhteistyö ei ole sittemmin kuitenkaan juuri onnistunut. Verkatehtaan muutto pois alueelta muutti Littoisten olemusta ja samalla kunnat alkoivat kaavoittaa aluetta omilla tahoillaan. Littoisissa on tehtaan lopettamisesta huolimatta muitakin työllistäviä tahoja.

Ilmakuviin ja itse luotuun aineistoon perustuvan tarkastelun perusteella Littoisten maankäyttö on muuttunut merkittävästi vuodesta 1939 vuoteen 2023. Liedon puolella asuinalueista on tullut yhtenäisiä ja laajoja, mutta merkittävin muutos on tapahtunut alueen pohjoisosassa, jonne on rakennettu laajat yritys- ja teollisuusalueet. Kaarinan puolella asuinalueita on useampia kuin Liedossa ja monet niistä ovat tutkimukseni aikajaksolla laajentuneet toisiinsa kiinni. Alueiden pinta-alojen tarkastelun perusteella Liedossa oli yhtä paljon muuta rakennettua aluetta kuin Kaarinassa asuinalueita vuonna 2023. Tämä selvä maankäytön eroavaisuus kertoo kuntien eriävistä intresseistä Littoisten aluetta kohtaan.