Peruskouluopettajien näkökulmia ja kokemuksia generatiivisesta tekoälystä koulukontekstissa
Lähdeniemi, Mimmi (2024-05-03)
Peruskouluopettajien näkökulmia ja kokemuksia generatiivisesta tekoälystä koulukontekstissa
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828081
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828081
Tiivistelmä
Nopea teknologian kehitys on vaatinut koulutusjärjestelmää vastaamaan uudenlaisiin tieto- ja osaamisyhteiskunnan vaatimuksiin. Marraskuussa 2022 OpenAI lanseerasi uuden generatiiviseen tekoälyyn perustuvan chatbotin, ChatGPT:n (Generative Pre-Trained Transformer), jonka suosio levisi globaalisti seuraavan vuoden aikana. Monien opettajien tietämys ja ymmärrys generatiivisesta tekoälystä on tällä hetkellä heikko. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten peruskouluopettajien näkökulmia ja kokemuksia generatiivisesta tekoälystä koulukontekstissa.
Avainsanat: generatiivinen tekoäly, ChatGPT, peruskouluopettajat, X-sukupolvi, Y-sukupolvi
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi määrällisen kolmiosaisen mittarin (käsitykset, tietämys, huolet). Lisäksi kysely sisälsi kolme vapaaehtoista avointa kysymystä, joita analysoitiin laadullisin menetelmin. Tutkimus osoitti, että generatiivisen tekoälyn käytöllä on negatiivinen, tilastollisesti merkitsevä, yhteys generatiiviseen tekoälyyn liittyviin huoliin sekä positiivinen, tilastollisesti merkitsevä, yhteys generatiiviseen tekoälyyn liittyviin käsityksiin. Opettajat hyödynsivät generatiivista tekoälyä opetuksen suunnitteluun ja ideointiin, opetusmateriaalin valmistamiseen sekä tukityökaluna opetuksessa. Generatiiviseen tekoälyyn liittyvillä huolilla ja käsityksillä havaittiin negatiivinen, tilastollisesti merkitsevä yhteys. Opettajat olivat huolissaan oppilaiden kyvyttömyydestä arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamaa tietoa. Moni opettaja kertoi koulutustarpeestaan sekä yhtenäisten sääntöjen puutteesta. Tämä tutkimus antaa ajankohtaisen katsauksen suomalaisten peruskouluopettajien näkökulmista generatiiviseen tekoälyyn, koska suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei toistaiseksi löydy. Jatkotutkimuksena aihetta voisi tutkia suuremmalla otoksella tarkastellen, muuttuvatko opettajien näkökulmat ajan myötä.
Avainsanat: generatiivinen tekoäly, ChatGPT, peruskouluopettajat, X-sukupolvi, Y-sukupolvi
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi määrällisen kolmiosaisen mittarin (käsitykset, tietämys, huolet). Lisäksi kysely sisälsi kolme vapaaehtoista avointa kysymystä, joita analysoitiin laadullisin menetelmin. Tutkimus osoitti, että generatiivisen tekoälyn käytöllä on negatiivinen, tilastollisesti merkitsevä, yhteys generatiiviseen tekoälyyn liittyviin huoliin sekä positiivinen, tilastollisesti merkitsevä, yhteys generatiiviseen tekoälyyn liittyviin käsityksiin. Opettajat hyödynsivät generatiivista tekoälyä opetuksen suunnitteluun ja ideointiin, opetusmateriaalin valmistamiseen sekä tukityökaluna opetuksessa. Generatiiviseen tekoälyyn liittyvillä huolilla ja käsityksillä havaittiin negatiivinen, tilastollisesti merkitsevä yhteys. Opettajat olivat huolissaan oppilaiden kyvyttömyydestä arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamaa tietoa. Moni opettaja kertoi koulutustarpeestaan sekä yhtenäisten sääntöjen puutteesta. Tämä tutkimus antaa ajankohtaisen katsauksen suomalaisten peruskouluopettajien näkökulmista generatiiviseen tekoälyyn, koska suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei toistaiseksi löydy. Jatkotutkimuksena aihetta voisi tutkia suuremmalla otoksella tarkastellen, muuttuvatko opettajien näkökulmat ajan myötä.