Valtaa ja vastuuta – koulun kurinpitotoimivallan perusteet ja rajat kiusaamistapauksessa oppilaan perus- ja ihmisoikeussuojan näkökulmasta

Abstract

ON-työni tarkastelee, miten oppilaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä perustelee että rajaa koulun henkilökunnan toimivaltaa kurinpitoon kiusaamistilanteissa. Rajaan tarkasteluni kunnallisessa peruskoulussa tapahtuvaan, oppilaiden väliseen kiusaamiseen. Työssäni selvitän aluksi, millä tavoin perustuslain takaamat perusoikeudet ja Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset perustavat koululle oikeuden käyttää perusopetuslain 36 §:n käsittämiä kuritoimenpiteitä kiusaamiseen puuttumiseksi. Toiseksi tarkastelen perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten välityksellä, miksi ja miten nämä samat oikeudet toisaalta rajaavat koulun kuritoimenpiteiden käyttöä. Varsinaisena tutkimuskysymyksenäni selvitän, miten perusopetuslaki nykyisellään takaa sekä kiusatun että kiusaavan oppilaan oikeusturvan toteutumisen kuritoimenpiteitä käytettäessä. Työni on lainopillinen, eli systematisoin ja tulkitsen hyödyntämiäni oikeuslähteitä, joita ovat pääasiassa perustuslaki ja perusopetuslaki esitöineen, yhdenvertaisuuslaki, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä tuomioistuinten ja ylimpien lainvalvontaviranomaisten ratkaisut. Viimeisimmät perusopetuslakiin tehdyt muutokset osoittavat, että lainsäädännöllä pyritään turvaamaan sekä kiusatun että kiusaavan oppilaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen aiempaa paremmin. Etenkin lapsen edun lisääminen omaksi säännöksekseen sitoo perusopetuslain entistä kiinteämmin lapsen oikeuksien turvaamiseen, joten laki täyttää näin ollen paremmin myös oikeusturvavaatimuksen. Jälkikäteisen oikeusturvan saaminen on silti edelleen oppilaan huoltajan vastuulla. Kaikkien oppilaiden huoltajat eivät kuitenkaan syystä tai toisesta pysty hakemaan jälkikäteistä oikeusturvaa kiusaamistilanteissa, joissa koulussa on käytetty kuritoimenpiteitä oikeusturvavaatimuksen vastaisesti. Oikeusturvavaatimuksen aito toteutuminen edellyttäisi siten ulkopuolisen ja puolueettoman tahon, kuten kouluasiamiehen, olemassaoloa.