Vaikuttamisen taktiikat organisaatioissa esiintyvässä politikoinnissa
Pietarinen, Peppi (2024-05-03)
Vaikuttamisen taktiikat organisaatioissa esiintyvässä politikoinnissa
Pietarinen, Peppi
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050827821
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050827821
Tiivistelmä
Työyhteisöissä vuorovaikutus on keskeisessä osassa, sillä onnistuessaan se vaikuttaa koko
organisaation suoritukseen positiivisesti. Vuorovaikutusta, tai kokemusta siitä, voivat heikentää
monet tekijät, joista yhdeksi on tunnistettu kokemus organisaatiossa tapahtuvasta politikoinnista.
Politikointia, tai työyhteisöissä esiintyvää poliittista käyttäytymistä, on pidetty myös
historiallisessa organisaatiotutkimuksessa huonona asiana, sellaisena, josta organisaatioiden olisi
syytä pyrkiä eroon. Viime aikoina organisaatiotutkimuksessa on kuitenkin noussut esille
organisaatioissa esiintyvän poliittisen käyttäytymisen tutkimus perinteisen vuorovaikutukseen
perustuvan tutkimuksen rinnalle. Ilmiötä on alettu tarkastelemaan neutraalimmasta näkökulmasta.
Organisaatiotutkimuksessa politikointiin on liitetty kaksi erilaista käsitettä, jotka ovat
organisatorinen politikointi ja yksilön poliittiset kyvykkyydet. Organisatorinen politikointi kuvaa
koko organisaatiossa tapahtuvaa poliittista käyttäytymistä, kun taas poliittiset kyvykkyydet
kuvaavat yksilön ominaisuuksia. Yleisellä tasolla organisatorinen politikointi kuvaa siis
neutraalista näkökulmasta organisaatioissa tapahtuvaa vaikuttamista makro- ja mikrotasolla.
Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan organisatorista politikointia neutraalista
näkökulmasta, jossa politikointi on vain yksi käyttäytymismalli työyhteisöissä muiden joukossa,
ja pyritään sitomaan se vaikuttamisen eri taktiikoihin työyhteisöissä. Tutkielman
tutkimuskysymyksenä on, millaisia vaikuttamisen taktiikoita organisaatioissa esiintyvään
politikointiin sisältyy.
Vallankäyttö ja vaikuttaminen ovat vuorovaikutuksen olennaisia osa-alueita esihenkilön
näkökulmasta. Vaikuttamisella tarkoitetaan sellaisia tekoja, joiden avulla pyritään muuttamaan
vaikutuksen kohteen asenteita, uskomuksia tai käyttäytymistä. Tässä tutkielmassa esitellään
erilaisia vaikuttamisen taktiikoita, joita käytetään, kun työpaikoilla pyritään vaikuttamaan niin
omien alaisten, kollegojen kuin organisaatiohierarkiassa korkeammalla olevien henkilöidenkin
toimintaan. Erilaiset taktiikat esitellään vaikuttamisen taktiikoiden taksonomian avulla.
Taksonomiassa taktiikat jaotellaan perustyypeiltään järkeen perustuviin, pehmeisiin ja koviin
vaikuttamisen taktiikoihin.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että organisaatioissa esiintyvään politikointiin
liittyviä vaikuttamisen taktiikoita olivat liittoumien muodostaminen, painostaminen,
vaihtokauppaan suostuminen, mielistely sekä faktoihin perustuva suostuttelu. Näistä liittoumien
muodostaminen, painostaminen ja vaihtokauppaan suostuminen ovat vaikuttamisen taktiikan
perustyypiltään kovia taktiikoita. Mielistely on puolestaan pehmeä taktiikka, ja faktoihin
perustuva suostuttelu on järkeen perustuva taktiikka.
organisaation suoritukseen positiivisesti. Vuorovaikutusta, tai kokemusta siitä, voivat heikentää
monet tekijät, joista yhdeksi on tunnistettu kokemus organisaatiossa tapahtuvasta politikoinnista.
Politikointia, tai työyhteisöissä esiintyvää poliittista käyttäytymistä, on pidetty myös
historiallisessa organisaatiotutkimuksessa huonona asiana, sellaisena, josta organisaatioiden olisi
syytä pyrkiä eroon. Viime aikoina organisaatiotutkimuksessa on kuitenkin noussut esille
organisaatioissa esiintyvän poliittisen käyttäytymisen tutkimus perinteisen vuorovaikutukseen
perustuvan tutkimuksen rinnalle. Ilmiötä on alettu tarkastelemaan neutraalimmasta näkökulmasta.
Organisaatiotutkimuksessa politikointiin on liitetty kaksi erilaista käsitettä, jotka ovat
organisatorinen politikointi ja yksilön poliittiset kyvykkyydet. Organisatorinen politikointi kuvaa
koko organisaatiossa tapahtuvaa poliittista käyttäytymistä, kun taas poliittiset kyvykkyydet
kuvaavat yksilön ominaisuuksia. Yleisellä tasolla organisatorinen politikointi kuvaa siis
neutraalista näkökulmasta organisaatioissa tapahtuvaa vaikuttamista makro- ja mikrotasolla.
Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan organisatorista politikointia neutraalista
näkökulmasta, jossa politikointi on vain yksi käyttäytymismalli työyhteisöissä muiden joukossa,
ja pyritään sitomaan se vaikuttamisen eri taktiikoihin työyhteisöissä. Tutkielman
tutkimuskysymyksenä on, millaisia vaikuttamisen taktiikoita organisaatioissa esiintyvään
politikointiin sisältyy.
Vallankäyttö ja vaikuttaminen ovat vuorovaikutuksen olennaisia osa-alueita esihenkilön
näkökulmasta. Vaikuttamisella tarkoitetaan sellaisia tekoja, joiden avulla pyritään muuttamaan
vaikutuksen kohteen asenteita, uskomuksia tai käyttäytymistä. Tässä tutkielmassa esitellään
erilaisia vaikuttamisen taktiikoita, joita käytetään, kun työpaikoilla pyritään vaikuttamaan niin
omien alaisten, kollegojen kuin organisaatiohierarkiassa korkeammalla olevien henkilöidenkin
toimintaan. Erilaiset taktiikat esitellään vaikuttamisen taktiikoiden taksonomian avulla.
Taksonomiassa taktiikat jaotellaan perustyypeiltään järkeen perustuviin, pehmeisiin ja koviin
vaikuttamisen taktiikoihin.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että organisaatioissa esiintyvään politikointiin
liittyviä vaikuttamisen taktiikoita olivat liittoumien muodostaminen, painostaminen,
vaihtokauppaan suostuminen, mielistely sekä faktoihin perustuva suostuttelu. Näistä liittoumien
muodostaminen, painostaminen ja vaihtokauppaan suostuminen ovat vaikuttamisen taktiikan
perustyypiltään kovia taktiikoita. Mielistely on puolestaan pehmeä taktiikka, ja faktoihin
perustuva suostuttelu on järkeen perustuva taktiikka.