Työnantajabrändin rakentaminen rekrytoinnin kautta sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa

Abstract

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä kärsii valtavasta työvoimapulasta, joka tulee kasvamaan entisestään lähivuosikymmenten aikana. Alalta poistumiseen vaikuttaa muun muassa tyytymättömyys työoloihin. Alalta poistutaan myös esimerkiksi eläköitymisten vuoksi. Sote-toimialalle tuleekin lähivuosina olemaan suuri tarve saada rekrytoitua sekä nuorta että kansainvälistä työvoimaa.

Tutkielmassa keskitytään työnantajabrändin rakentamiseen rekrytointiprosessin kautta. Tutkimuskysymyksenä tutkielmassa on: Millä keinoin sosiaali- ja terveysalan organisaatiot pystyvät rakentamaan positiivista työnantajabrändiä rekrytointiprosessin avulla? Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa aihetta tutkitaan vertaisarvioitujen artikkelien sekä kirjallisuuden avulla. Tutkielmassa on hyödynnetty lisäksi muuta alaan liittyvää ajankohtaista tietoa.

Tutkielman alussa keskitytään tarkastelemaan työnantajabrändäyksen ja rekrytoinnin määritelmiä. Tämän jälkeen painopiste on siinä, miten työnantajabrändiä voidaan konkreettisesti rakentaa rekrytoinnin kautta sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa.

Tutkielman perusteella voidaan havainnoida, että sosiaali- ja terveysalalla on spesifejä rekrytointitarpeita ja vaatimuksia. Alan organisaatioiden houkuttelevuus on jumissa ja siihen tulee löytää ratkaisuja. Tutkielmassa esitellään kolme konkreettista keinoa, joilla sekä julkisen että yksityisen sektorin organisaatiot voivat sote-toimialalla kehittää työnantajabrändiään rekrytointiprosessin avulla. Organisaatioiden tulisi panostaa kouluyhteistyöhön, sisäiseen työnantajabrändiin ulkoisen brändityön tukena sekä tarkastella, mitä informaatiota rekrytointi-ilmoituksissa ja organisaatioiden omissa kanavissa tuodaan brändistä esiin. Tutkielmassa havainnoidaan, että sote-toimialan työnhakijoiden kiinnostus on organisaatioiden kohdalla usein aineettomissa tekijöissä aineellisten sijaan. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa kehittymismahdollisuudet, johtamistyylit ja työtehtävien sisältö.

Tutkielman perusteella voidaan todeta, että etenkin suomalaiseen sotekenttään pohjautuvaa tutkimusta tarvitaan lisää. Nykyinen tutkimus pohjautuu myös pitkälti ainoastaan terveydenhuollon puolelle, jättäen sosiaalialan varjoonsa. Tulee tutkia, eroavatko sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisten käsitykset työnantajabrändistä keskenään. Tietoa tarvitaan erityisesti myös siitä, millaiset seikat nuoria ja ulkomailta tulevaa työvoimaa kiinnostavat suomalaisten soteorganisaatioiden työnantajabrändeissä. Lisäksi tulee tutkia lisää sitä, miten suomalaiset sote-toimialan organisaatiot tuovat esiin ulkoista brändiään ja mitä kanavia pitkin.