Hulevesien hallinta Turun Yliopistonmäellä talven aikana

Abstract

Kaupungit häiritsevät veden luonnollista kiertokulkua, kun rakennettu pinta ja vähentynyt kasvillisuus heikentävät veden imeytymistä maaperään ja varastoitumista kasvillisuuteen, mikä lisää pintavaluntaa. Tätä kaupunkien pintavaluntaa kutsutaan hulevedeksi. Hulevesi on sade- ja sulamisvesistä syntyvää pintavaluntaa kaupungeissa. Hulevesi on yhteiskunnallisesti kiinnostava aihe, koska se on haasteena ajankohtainen ja maailmanlaajuinen johtuen nopeasta kaupungistumisesta ja kaupunkien laajenemisesta sekä ilmastonmuutoksen mukana lisääntyvistä sateista ja sään ääri-ilmiöistä. Hulevesien hallinta on siis tärkeää kaupunkien kestävyyden ja turvallisuuden näkökulmasta.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia hulevesien hallintaa Turun Yliopistonmäellä talven aikana. Turun Yliopistonmäki on mielenkiintoinen tutkimusalue sen topografian sekä siellä kulkevan ja aika viettävän suuren ihmismäärän takia. Alueella on myös paljon tiiviisti rakennettua maa-alaa, mikä johtuu alueella sijaitsevasta yliopiston kampusalueesta. Yliopistonmäen turvallisuus, kestävyys ja viihtyvyys on siis tärkeää. Talven konteksti on mielenkiintoinen, sillä talvella hulevedet eivät imeydy maaperään roudan ja lumipeitteen takia eivätkä haihdu vähentyneen evapotranspiraation takia. Myös lumien auraus ja kasaus vaikuttaa sulamisvesiin merkittävästi.

Tutkimuksessa käytän digitaalista aineistoa sekä laadullista havainnointiaineistoa. Digitaalisia aineistoja ovat Turun kaupungin WFS- ja WMS-rajapinnat, Maanmittauslaitoksen korkeusmallit sekä Turun hulevesikaivoaineisto. Rajapinnat sisältävät muun muassa ilmakuvia, viheralueaineistoa ja rakennustietoja. Digitaalisten aineistojen perusteella tein päällekkäisanalyysin, jonka avulla havainnollistin niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat hulevesien kulkuun Yliopistonmäellä. Samalla tulkitsin tekijöiden vuorovaikutuksia. Havainnointiaineiston keräsin Yliopistonmäeltä viideltä eri pisteeltä vuoden 2024 helmikuun aikana. Havainnointipisteet valikoituivat alueilta, joilla oli päällekkäisanalyysin perusteella mahdollisia hulevesiongelmia. Lopuksi vertailen päällekkäisanalyysin ja havainnoinnin tuloksia keskenään.

Tämän tutkimuksen perusteella Turun Yliopistonmäen hulevesien hallinnassa on kehitettävää, erityisesti talven kontekstissa. Havainnoinnin ja päällekkäisanalyysin perusteella Yliopistonmäen hulevesien hallinta on pitkälti suunniteltu ja toteutettu muiden vuodenaikojen ehdoilla. Lunta aurataan ja kasataan rinteille ja portaille, josta ne sulavat ja virtaavat kulkuväylille aiheuttaen hulevesiongelmia. Maaperän jäätymisen takia vettä ei myöskään infiltroidu, eikä kasvillisuus talvella varastoi tai haihduta vettä. Myös hulevesikaivot olivat usein tukossa jään tai hiekoitushiekan takia. Yliopistonmäellä olisi siis tulevaisuudessa mietittävä lumien kasauspaikat sekä kerääminen toimivammin sekä lisättävä talvella toimivia hulevesien hallintamenetelmiä, kuten hulevesialtaita ja ojia.