NAO-indeksin ja lumensyvyyden välinen yhteys Suomessa
Lappi, Essi (2024-05-06)
NAO-indeksin ja lumensyvyyden välinen yhteys Suomessa
(06.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828433
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828433
Tiivistelmä
NAO-ilmiö eli Pohjois-Atlantin värähtely on Islannin ja Azorien saariryhmän välisen ilmanpaine-eron aiheuttama ilmiö, joka vaikuttaa etenkin Euroopan talvisäähän. NAO-ilmiön vaihteluita kuvaavan NAO-indeksin ja lumen määrän välillä on havaittu olevan yhteys, joka vaihtelee sijainnista riippuen. Tämän yhteyden tutkiminen on tärkeää, sillä lumella on Suomessa suuri merkitys.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten NAO-indeksi ja Suomen eri kuntien lumensyvyys ovat vaihdelleet viimeisten 60 vuoden aikana ja millainen yhteys NAO-indeksin ja helmikuun loppupuolen keskimääräisellä lumensyvyydellä on Suomen eri kunnissa. Tavoitteena on myös selvittää, onko NAO-indeksin ja lumensyvyyden vaihteluissa havaittavissa trendejä. Tutkielmassa käytetään NAO-indeksin aineistona Climate Prediction Centerin aineistoa NAO-indeksin päivittäisistä arvoista ja lumensyvyyden aineistona Ilmatieteen laitoksen Havaintojen lataus -palvelun päivittäishavaintoja. Aineistoja analysoidaan määrällisesti ja analyysimenetelmänä käytetään regressioanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella helmikuun kahden viimeisen viikon keskimääräiset NAO-indeksin arvot ovat vuosina 1965–2024 vaihdelleet suuresti, ja NAO-indeksi on viime vuosina helmikuun lopulla ollut enimmäkseen positiivinen. Keskimääräinen lumensyvyys helmikuun lopussa on Turussa vuosina 1965–2024 vaihdellut paljon ja Kajaanissa sekä Utsjoella melko paljon. Lumensyvyyden trendi on kaikissa kolmessa kunnassa laskeva, vaikka Kajaanissa ja Utsjoella trendi on ajoittain 20 vuoden ajanjaksojen sisällä kasvava. NAO-indeksi on yhteydessä lumensyvyyteen eri tavoin eri puolilla Suomea. Turussa NAO-indeksin ja lumensyvyyden välinen yhteys on koko tarkasteluajanjakson ajan ollut negatiivinen. Kajaanissa ja Utsjoella yhteys on kääntynyt negatiivisesta positiiviseksi.
NAO-indeksin viimeaikaiset positiiviset arvot voivat mahdollisesti johtua ilmastonmuutoksesta, sillä NAO-indeksin on tutkittu olevan kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyessä aikaisempaa korkeampi. Ilmastonmuutos on voinut johtaa myös lumensyvyyden vähenemiseen lämpötilojen kohotessa ja sateisuuden lisääntyessä. Turussa lumensyvyys on ollut suurinta silloin, kun sää on ollut kylmää ja kuivaa. Tämä johtuu luultavasti siitä, että jos sää olisi lämpimämpi, sade sataisi useammin lumen sijaan vetenä eikä lumi jäisi maahan. Kajaanissa ja Utsjoella lumensyvyys on positiivisen yhteyden vallitessa ollut suurinta silloin, kun sää on ollut lämpimämpää ja sateisempaa. Kajaanissa ja Utsjoella korkeammat talvilämpötilat eivät pohjoisemman sijainnin vuoksi vaikuta sateen olomuotoon yhtä paljoa kuin Turussa, jolloin sateisuuden lisääntyessä myös lumensyvyys on suurempaa. Myös muut tekijät NAO-indeksin ohella ovat voineet vaikuttaa lumensyvyyteen kolmessa Suomen kunnassa.
Tutkielman tulokset NAO-indeksin ja lumensyvyyden vaihteluista sekä NAO-indeksin yhteydestä lumensyvyyteen Suomessa voivat auttaa ymmärtämään paremmin maapallolla vallitsevien ilmastojärjestelmien toimintaa ja niiden vaikutuksia sääolosuhteisiin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ilmastojärjestelmiin ja säätilaan. Tutkielman tulokset NAO-indeksin ja lumensyvyyden välisestä yhteydestä vastaavat melko hyvin aikaisempia tuloksia aiheesta, mutta jatkotutkimusta NAO-ilmiöstä ja sen yhteydestä lumensyvyyden muutoksiin tarvitaan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten NAO-indeksi ja Suomen eri kuntien lumensyvyys ovat vaihdelleet viimeisten 60 vuoden aikana ja millainen yhteys NAO-indeksin ja helmikuun loppupuolen keskimääräisellä lumensyvyydellä on Suomen eri kunnissa. Tavoitteena on myös selvittää, onko NAO-indeksin ja lumensyvyyden vaihteluissa havaittavissa trendejä. Tutkielmassa käytetään NAO-indeksin aineistona Climate Prediction Centerin aineistoa NAO-indeksin päivittäisistä arvoista ja lumensyvyyden aineistona Ilmatieteen laitoksen Havaintojen lataus -palvelun päivittäishavaintoja. Aineistoja analysoidaan määrällisesti ja analyysimenetelmänä käytetään regressioanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella helmikuun kahden viimeisen viikon keskimääräiset NAO-indeksin arvot ovat vuosina 1965–2024 vaihdelleet suuresti, ja NAO-indeksi on viime vuosina helmikuun lopulla ollut enimmäkseen positiivinen. Keskimääräinen lumensyvyys helmikuun lopussa on Turussa vuosina 1965–2024 vaihdellut paljon ja Kajaanissa sekä Utsjoella melko paljon. Lumensyvyyden trendi on kaikissa kolmessa kunnassa laskeva, vaikka Kajaanissa ja Utsjoella trendi on ajoittain 20 vuoden ajanjaksojen sisällä kasvava. NAO-indeksi on yhteydessä lumensyvyyteen eri tavoin eri puolilla Suomea. Turussa NAO-indeksin ja lumensyvyyden välinen yhteys on koko tarkasteluajanjakson ajan ollut negatiivinen. Kajaanissa ja Utsjoella yhteys on kääntynyt negatiivisesta positiiviseksi.
NAO-indeksin viimeaikaiset positiiviset arvot voivat mahdollisesti johtua ilmastonmuutoksesta, sillä NAO-indeksin on tutkittu olevan kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyessä aikaisempaa korkeampi. Ilmastonmuutos on voinut johtaa myös lumensyvyyden vähenemiseen lämpötilojen kohotessa ja sateisuuden lisääntyessä. Turussa lumensyvyys on ollut suurinta silloin, kun sää on ollut kylmää ja kuivaa. Tämä johtuu luultavasti siitä, että jos sää olisi lämpimämpi, sade sataisi useammin lumen sijaan vetenä eikä lumi jäisi maahan. Kajaanissa ja Utsjoella lumensyvyys on positiivisen yhteyden vallitessa ollut suurinta silloin, kun sää on ollut lämpimämpää ja sateisempaa. Kajaanissa ja Utsjoella korkeammat talvilämpötilat eivät pohjoisemman sijainnin vuoksi vaikuta sateen olomuotoon yhtä paljoa kuin Turussa, jolloin sateisuuden lisääntyessä myös lumensyvyys on suurempaa. Myös muut tekijät NAO-indeksin ohella ovat voineet vaikuttaa lumensyvyyteen kolmessa Suomen kunnassa.
Tutkielman tulokset NAO-indeksin ja lumensyvyyden vaihteluista sekä NAO-indeksin yhteydestä lumensyvyyteen Suomessa voivat auttaa ymmärtämään paremmin maapallolla vallitsevien ilmastojärjestelmien toimintaa ja niiden vaikutuksia sääolosuhteisiin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ilmastojärjestelmiin ja säätilaan. Tutkielman tulokset NAO-indeksin ja lumensyvyyden välisestä yhteydestä vastaavat melko hyvin aikaisempia tuloksia aiheesta, mutta jatkotutkimusta NAO-ilmiöstä ja sen yhteydestä lumensyvyyden muutoksiin tarvitaan.