Kansainvälisen terveyskriisin vaikutukset osakemarkkinoihin ympäri maailmaa : COVID-19 pandemian vaikutukset maailman osakemarkkinoihin
Tuliara, Jaan (2024-05-06)
Kansainvälisen terveyskriisin vaikutukset osakemarkkinoihin ympäri maailmaa : COVID-19 pandemian vaikutukset maailman osakemarkkinoihin
(06.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828377
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828377
Tiivistelmä
Maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia sai alkunsa vuoden 2019 joulukuussa. Pandemian laukaisi SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama COVID-19-infektiotauti, joka levisi nopeasti ympäri maailmaa vaikuttaen käytännössä kaikkiin maihin viimeistään vuoden 2020 huhtikuun loppuun mennessä. Pandemian aiheuttama kriisi hidasti merkittävästi talouskasvua ja rahoi-tusmarkkinoiden toimintaa. Erittäin negatiivisia vaikutuksia havaittiin maailman osakemarkki-noilla. Osakemarkkinoihin negatiivisesti vaikuttaneen pandemian informaatioshokin tutkiminen on tärkeää, koska aihe on hyvin ajankohtainen ja tutkimus auttaa analysoimaan sijoittajien päätöksentekoa kriisitilanteissa. Kriisin kansainvälinen ulottuvuus mahdollistaa myös markki-noiden reaktioiden vertailun eri alueilla.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten osakemarkkinat ympäri maailmaa reagoivat niin negatiivisiin kuin positiivisiin uutisiin vuoden 2020 kansainvälisestä koronapan-demiasta. Tavoitteena on myös tutkia COVID-kriisin erilaisia vaikutuksia eri toimialojen välillä sekä osakemarkkinoiden tehokkuutta pandemian aikana.
Tutkielman teoreettisessa osuudessa esitellään tehokkaiden markkinoiden hypoteesi, joka linkittyy tiiviisti esimerkiksi sijoittajakäyttäytymiseen ja siihen, miten uusi informaatio markkinoilla hei¬jastuu arvopapereiden hintaan. Lisäksi syvennytään koronapandemiaan ja tar-kastellaan sen vaikutuksia talouteen ja erityisesti osakemarkkinoihin.
Osakemarkkinoiden reaktioita koronapandemiaan tutkitaan ensin kirjallisuus-katsauksen muodossa analysoimalla aikaisempaa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja toteutettu-ja tutkimuksia. Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan osakeindeksien epänormaaleja tuotto-ja suhteessa normaalituottojen odotusarvoihin ja tämä suoritetaan tilastollisella metodilla, jota kutsutaan tapahtumatutkimukseksi. Tutkimuksen kohteena olevat indeksit ovat Yhdysvaltojen Standard & Poor's 500-in¬deksi, Lontoon pörssin Financial Times Stock Exchange 100-indeksi ja Tokion pörssin Nikkei 225 Stock Average indeksi. Epänormaalien tuottojen esiintymistä tutkitaan kahdella tapahtumatutkimuksella. Ensimmäinen tapahtumatutkimus tarkastelee epä-normaalien tuottojen esiintymistä WHO:n pandemiajulistuksen yhteydessä, kun taas toinen tutkimus keskittyy epänormaalien tuottojen esiintymiseen lääkeyhtiö Pfizerin ja BioNTechin rokoteuutisen julkistamisen yhteydessä. Indeksien reaktioita tutkitaan siis niin negatiivisen kuin positiivisen pandemiaa koskevan uutisen yhteydessä.
Tutkimusten perusteella osakemarkkinoiden volatiliteetti kasvoi merkittävästi pandemi-an aikana ja markkinoilla nähtiin suuria kurssilaskuja. Pandemia vaikutti esimerkiksi ihmiskon-taktiin ja vuorovaikutukseen perustuviin toimialoihin erittäin negatiivisesti, mutta digitaalisiin- ja terveydenhuollon toimialoihin puolestaan positiivisesti. Markkinat näyttivät reagoineen voi-makkaammin negatiivisiin kuin positiivisiin pandemiaa koskeviin uutisiin, mikä viittaisi siihen, että sijoittajat kärsivät negatiivisuusharhasta. Empiirisessä tutkimuksessa havaittiin merkittäviä epänormaaleja tuottoja pandemiajulistuksen yhteydessä, mikä viittaisi siihen, että markkinat eivät toimineet tehokkaasti. Rokoteuutisen yhteydessä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja, joten silloin markkinat toimivat tehokkaasti.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten osakemarkkinat ympäri maailmaa reagoivat niin negatiivisiin kuin positiivisiin uutisiin vuoden 2020 kansainvälisestä koronapan-demiasta. Tavoitteena on myös tutkia COVID-kriisin erilaisia vaikutuksia eri toimialojen välillä sekä osakemarkkinoiden tehokkuutta pandemian aikana.
Tutkielman teoreettisessa osuudessa esitellään tehokkaiden markkinoiden hypoteesi, joka linkittyy tiiviisti esimerkiksi sijoittajakäyttäytymiseen ja siihen, miten uusi informaatio markkinoilla hei¬jastuu arvopapereiden hintaan. Lisäksi syvennytään koronapandemiaan ja tar-kastellaan sen vaikutuksia talouteen ja erityisesti osakemarkkinoihin.
Osakemarkkinoiden reaktioita koronapandemiaan tutkitaan ensin kirjallisuus-katsauksen muodossa analysoimalla aikaisempaa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja toteutettu-ja tutkimuksia. Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan osakeindeksien epänormaaleja tuotto-ja suhteessa normaalituottojen odotusarvoihin ja tämä suoritetaan tilastollisella metodilla, jota kutsutaan tapahtumatutkimukseksi. Tutkimuksen kohteena olevat indeksit ovat Yhdysvaltojen Standard & Poor's 500-in¬deksi, Lontoon pörssin Financial Times Stock Exchange 100-indeksi ja Tokion pörssin Nikkei 225 Stock Average indeksi. Epänormaalien tuottojen esiintymistä tutkitaan kahdella tapahtumatutkimuksella. Ensimmäinen tapahtumatutkimus tarkastelee epä-normaalien tuottojen esiintymistä WHO:n pandemiajulistuksen yhteydessä, kun taas toinen tutkimus keskittyy epänormaalien tuottojen esiintymiseen lääkeyhtiö Pfizerin ja BioNTechin rokoteuutisen julkistamisen yhteydessä. Indeksien reaktioita tutkitaan siis niin negatiivisen kuin positiivisen pandemiaa koskevan uutisen yhteydessä.
Tutkimusten perusteella osakemarkkinoiden volatiliteetti kasvoi merkittävästi pandemi-an aikana ja markkinoilla nähtiin suuria kurssilaskuja. Pandemia vaikutti esimerkiksi ihmiskon-taktiin ja vuorovaikutukseen perustuviin toimialoihin erittäin negatiivisesti, mutta digitaalisiin- ja terveydenhuollon toimialoihin puolestaan positiivisesti. Markkinat näyttivät reagoineen voi-makkaammin negatiivisiin kuin positiivisiin pandemiaa koskeviin uutisiin, mikä viittaisi siihen, että sijoittajat kärsivät negatiivisuusharhasta. Empiirisessä tutkimuksessa havaittiin merkittäviä epänormaaleja tuottoja pandemiajulistuksen yhteydessä, mikä viittaisi siihen, että markkinat eivät toimineet tehokkaasti. Rokoteuutisen yhteydessä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja, joten silloin markkinat toimivat tehokkaasti.