Digitalisaatiosta : Lasten teknologiavalmiuksien sosiaalisia taustavaikuttajia

Abstract

Digitalisaation saapuminen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on tuonut mukanaan lukemattomia uusia tapoja opettaa ja oppia. Kuitenkin yhteiskunnan digitalisaatio ei tapahdu tyhjiössä vaan se heijastaa olemassa olevan yhteiskunnan rakenteita ja suhteita. Digitaidot ovat nykyään kansalaistaitoja ja digitaalinen inkluusio olennaista voidakseen olla yhteiskunnan jäsen. Sosioekonominen asema ja siihen läheisesti liittyvät käsitteet sosiaalinen pääoma ja sosiaalinen inkluusio ovat kukin laajoja käsitteitä. Ne myös usein kuvaavat samoja ilmiöitä eri näkökulmista ja tarkastelevat niitä erilaisten mekanismien kautta. Sosioekonominen asema erityisesti voi toimia indikaattorina sille, kuinka laajalti teknologia voi kuulua lapsen elämään. Sosiaalinen inkluusio on käsite, jota pidetään syrjäytymisen vastakohtana. Digitaalinen inkluusio jatkaa tätä käsitettä tuoden sen digitaaliseen maailmaan. Koska sosioekonomisesti parempi asema korreloi paremman sosiaalisen inkluusion kanssa, on relevanttia tarkastella myös sosioekonomisen aseman yhteyttä digitaaliseen inkluusioon. Tutkielmassa tarkastellaan ruokakunnan sosioekonomisen aseman vaikutuksia ruokakunnan lasten valmiuksiin oppia digitaitoja. Digitaalisia taitoja tarkastellaan sosioekonomisen aseman, sosiaalisen pääoman, sosiaalisen ja digitaalisen inkluusion sekä Bronfenbrennerin systeemiajattelun kautta. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja lajiltaan systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Analyysimuotona käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analysoitava aineisto käsittää 13 vertaisarvioitua artikkelia. Analyysilla haetaan vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen. Aineistosta pyritään selvittämään, onko ruokakunnan sosioekonomisella taustalla vaikutusta lapsen kykyyn oppia digitaitoja ja jos on, mitä selittäviä tekijöitä sille voi löytää. Analyysi suoritetaan aineiston ehdoilla klusteroiden. Lopullinen klusterointi sovitetaan aiempaan teoreettiseen viitekehykseen. Sisällönanalyysin tulokset jakavat aineistosta löytyneet olennaiset asiat kuuteen alaluokkaan. Aineistosta nousevien teemojen laajuus ylittää tämän kandidaatintyön tarkastelukulman, mutta erityisesti yhteiskunnan rakenteiden vaikuttavat tekijät, kuten sosioekonomisen aseman vaikutus kasvatuskäytäntöihin ja omana luokkanaan lapsen teknologian käytön laatu – onko käyttö aktiivista vai passiivista – nousevat selittäviksi tekijöiksi. Lapsen teknologian käytön laatu on yhteydessä ruokakunnan sosioekonomiseen asemaan. Tätä sosioekonomista asemaa ja sen muodostumista ennakoivat yhteiskunnan eriarvoistavat tekijät. Pohdintaosiossa arvioidaan tarvetta jatkotutkimukselle, tarvittaville toimenpiteille varhaiskasvatuksessa ja päiväkodin henkilöstön lisäkoulutuksen tarvetta. Mahdolliset jatkotoimenpiteet päiväkodin arjessa on tärkeää ulottaa koskemaan koko ikäluokkaa, sillä ne hyödyttävät kaikkia.