Lääkkeiden edullisuus huoltovarmuuden uhkana
Haapala, Timo (2024-05-07)
Lääkkeiden edullisuus huoltovarmuuden uhkana
Haapala, Timo
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051329832
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051329832
Tiivistelmä
Olemme Suomessa tottuneet lääkkeiden hyvään ja nopeaan saatavuuteen. Tulla kuin apteekin hyllyltä ei ole ollut yhtään liioiteltu sanonta kuvaamaan apteekkien toimitusvarmuutta. Viime vuosina lääkkeiden saatavuudessa on ollut rajoitteita, eikä lääkkeitä olekaan aina saanut mukaansa välittömästi. Suomalaisten avoterveydenhuollon apteekkien toimitusvarmuus on silti ollut yli 98 prosenttia, vaikka saatavuushäiriöitä kuvaavat mittarit osoittavat kiistattomasti, että lääkkeiden saatavuushäiriöiden määrä on noussut ja trendi on yhä nouseva.
Vajaan viiden vuoden aikana maailmanlaajuista huoltovarmuutta ovat koetelleet COVID-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Monista raaka-aineista on ollut pulaa, lääkkeiden raaka-aineet mukaan lukien. Myös lääkkeiden valmistukseen ja kuljettamiseen tarvittavasta energiasta on ollut pulaa. Lääkkeiden valmistus on siirtynyt paljolti Intiaan ja Kiinaan, jotta lääkkeiden valmistuskustannukset voitaisiin minimoida ja lääkemarkkinoijat saavuttaisivat riittävän tuoton.
Lääkkeiden huoltovarmuuden kannalta edullisilla lääkkeillä on suuri merkitys. Edullisiin lääkkeisiin lukeutuu muun muassa useita eri antibiootteja, särkylääkkeitä, diabeteslääkkeitä, sydänlääkkeitä ja mielenterveyslääkkeitä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan saatavuushäiriöt kohdistuvat todennäköisimmin edullisiin ja huoltovarmuuden kannalta keskeisiin lääkkeisiin.
Tutkielman aiheesta eli siitä, voiko lääkkeiden liian edullinen hinta olla uhka huoltovarmuuden kannalta, on varsin vähän julkaisuja kansainvälisestikin, enkä löytänyt tarkastelua varten kotimaisia tieteellisiä julkaisuja tästä näkökulmasta. Tutkielmaa varten tarkasteltavina olleista artikkeleista käy ilmi, että pyrkimys painaa jo ennestään edullisten lääkkeiden tukkuostohintaa vielä alemmaksi lisää riskiä edullisten lääkkeiden saatavuusongelmiin.
Suomen lääkemarkkinan pieni koko ja etäinen sijainti vaikuttavat lääkemarkkinoijien halukkuuteen pysyä Suomen lääkemarkkinoilla. Tämä tulee ottaa huomioon, kun mietitään, voidaanko lääkekustannuksissa säästää. Suomen tulee pysyä hyvänä ja houkuttelevana markkina-alueena, jonne lääkemarkkinoijilla on jatkossakin halua toimittaa lääkkeitä. Siten voidaan turvata huoltovarmuutta ja varmistaa välttämättömien lääkkeiden saatavuus myös poikkeusolosuhteissa.
Tutkielman aihe on poikkitieteellinen ja siinä on käytetty oikeuspoliittista tutkimusmenetelmää. Vaikka tarkastelen aihetta ensisijaisesti yritysjuridiikan kanditutkielman mukaisesta näkökulmasta, ei aikaisempi koulutustaustani lääkärinä ole voinut olla vaikuttamatta kokonaisnäkemykseen aiheesta ja siihen liittyvistä käytännön näkökulmista.
Vajaan viiden vuoden aikana maailmanlaajuista huoltovarmuutta ovat koetelleet COVID-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Monista raaka-aineista on ollut pulaa, lääkkeiden raaka-aineet mukaan lukien. Myös lääkkeiden valmistukseen ja kuljettamiseen tarvittavasta energiasta on ollut pulaa. Lääkkeiden valmistus on siirtynyt paljolti Intiaan ja Kiinaan, jotta lääkkeiden valmistuskustannukset voitaisiin minimoida ja lääkemarkkinoijat saavuttaisivat riittävän tuoton.
Lääkkeiden huoltovarmuuden kannalta edullisilla lääkkeillä on suuri merkitys. Edullisiin lääkkeisiin lukeutuu muun muassa useita eri antibiootteja, särkylääkkeitä, diabeteslääkkeitä, sydänlääkkeitä ja mielenterveyslääkkeitä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan saatavuushäiriöt kohdistuvat todennäköisimmin edullisiin ja huoltovarmuuden kannalta keskeisiin lääkkeisiin.
Tutkielman aiheesta eli siitä, voiko lääkkeiden liian edullinen hinta olla uhka huoltovarmuuden kannalta, on varsin vähän julkaisuja kansainvälisestikin, enkä löytänyt tarkastelua varten kotimaisia tieteellisiä julkaisuja tästä näkökulmasta. Tutkielmaa varten tarkasteltavina olleista artikkeleista käy ilmi, että pyrkimys painaa jo ennestään edullisten lääkkeiden tukkuostohintaa vielä alemmaksi lisää riskiä edullisten lääkkeiden saatavuusongelmiin.
Suomen lääkemarkkinan pieni koko ja etäinen sijainti vaikuttavat lääkemarkkinoijien halukkuuteen pysyä Suomen lääkemarkkinoilla. Tämä tulee ottaa huomioon, kun mietitään, voidaanko lääkekustannuksissa säästää. Suomen tulee pysyä hyvänä ja houkuttelevana markkina-alueena, jonne lääkemarkkinoijilla on jatkossakin halua toimittaa lääkkeitä. Siten voidaan turvata huoltovarmuutta ja varmistaa välttämättömien lääkkeiden saatavuus myös poikkeusolosuhteissa.
Tutkielman aihe on poikkitieteellinen ja siinä on käytetty oikeuspoliittista tutkimusmenetelmää. Vaikka tarkastelen aihetta ensisijaisesti yritysjuridiikan kanditutkielman mukaisesta näkökulmasta, ei aikaisempi koulutustaustani lääkärinä ole voinut olla vaikuttamatta kokonaisnäkemykseen aiheesta ja siihen liittyvistä käytännön näkökulmista.