Onkolyyttiset Pikornavirukset

Abstract

Pikornavirukset muodostavat yhden suurimmista virusperheistä ja siihen kuuluu yli 300 erilaista virustyyppiä. Pikornavirusten perimäaines koostuu positiivissäikeisestä yksinauhaisesta RNA:sta, jota ympäröi proteiinikuori. Pikornavirusinfektio on usein oireeton, mutta joskus virus pääsee immuunipuolustusjärjestelmän läpi aiheuttaen erilaisia tautitiloja lievistä nuhaoireista vakavampiin kroonisiin sairauksiin. Pikornavirusinfektioon kuuluu usein sytolyyttinen vaihe, jossa virus infektoi solun aiheuttaen solun tuhoutumisen. Infektio tapahtuu solupinnan reseptorin välityksellä, mistä johtuen tietyt virustyypit infektoivat vain tiettyjä solutyyppejä. Koska monet pikornavirusten reseptorit yliekspressoituvat syöpäsolujen pinnalla, pikornavirus hakeutuu tehokkaasti syöpäsoluihin. Tästä johtuen tiettyjä pikornaviruksia on ajateltu käytettävän onkolyyttisinä viruslääkkeinä. Vaihtoehtoisesti virusinfektio voi laukaista immunologisen reaktion, jonka seurauksena infektoidut syöpäsolut merkataan tuhottavaksi MHC- järjestelmän kautta puolustusjärjestelmän tappajasoluille (esim. NK-tappajasolut ja CD8+ T-solut).

Syöpä on monen geenivirheen aiheuttama solujen mekanismien muuntuminen, mikä johtaa muun muassa niiden rajattomaan lisääntymiskykyyn. Syöpäkasvaimen solut voivat olla peräisin mistä tahansa elimistön solukudostyypistä. Näin jokainen kasvain on heterogeeninen solujensa suhteen. Tämän takia syöpää hoidetaan monin eri tavoin. Kehitteillä olevat onkolyyttiset virukset ovat osoittaneet tehokkuuttaan erityisesti melanooman eli ihon melanosyyteistä alkunsa saavan syövän hoidossa.

Vuoden 2015 loppupuolella FDA ja EMA hyväksyivät Imlygic-nimisen onkolyyttisen viruslääkkeen, joka on ensimmäinen melanooman hoitoon hyväksytty viruslääke. Mielenkiintoista on se, että kansallisesti Latviassa melanooman hoitoon on jo vuonna 2004 hyväksytty onkolyyttinen pikornavirus, jota kutsutaan nimellä Rigvir. Rigvirin kantaviruksena on echovirus 7, jota ei ole geneettisesti muunneltu. Rigvirin tarina ulottuu 1970-luvulle ja se on osin huonosti dokumentoitu, koska siihen liittyvä kirjallisuus on venäjäksi. Rigvirin lisäksi kaksi muuta pikornavirusta on kehitetty syöpäterapiaan. CAVATAK-nimistä pikornavirusta on kliinisissä kokeissa käytetty mm. melanooman hoitoon. Sen kehittänyt yritys myytiin MSD:lle huomattavaan hintaan vuonna 2018. CAVATAK:ssa käytetty coxsackievirus A21 (CV-A21) infektoi soluja sitoutumalla CD55 (DAF) reseptorimolekyyliin, jota ilmennetään runsaasti melanooman lisäksi muun muassa rinta- ja virtsarakon syövissä. PVS-RIPO on kimeerinen pikornavirus, jonka kohde on gliooma. Onkolyyttiset pikornavirukset ovat lupaavia syöpäterapialääkkeitä pienmolekyyliyhdisteiden ohella, koska niissä yhdistyy syöpäterapiaan liittyviä keskeisiä ominaisuuksia kuten soluunkohdistuminen, sytolyyttisyys ja immunogeenisuus.