Viking-graben : Pohjanmeren altaan avautuminen linkitettynä Viking-grabenin kehittymiseen mesotsooisen maailmankauden aikana
Merilä, Alexandra (2024-05-07)
Viking-graben : Pohjanmeren altaan avautuminen linkitettynä Viking-grabenin kehittymiseen mesotsooisen maailmankauden aikana
Merilä, Alexandra
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051430124
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051430124
Tiivistelmä
Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä sijaitseva Pohjanmeri on kambrikaudesta lähtien käynyt läpi monivaiheisen geologisen kehityksen. Kambrikaudesta lähtien orogeniavaiheet, useat maankuoren venytysprosessit ja niitä seuranneet kallioperän vajoamisvaiheet ovat luoneet koko Pohjanmeren alueelle kattavan hautavajoamien järjestelmän. Tämän järjestelmän tärkein rakenteellinen elementti on Pohjanmeren pohjoisosissa sijaitseva Viking-graben.
Shetlandinsaarten ja Norjan rannikon välissä hautavajoamajärjestelmää halkoo lähes pohjois-eteläsuuntainen Viking-graben. Venytysprosessien seurauksena siitä on muodostunut rakenteeltaan pitkälti epäsymmetrinen puoligraben, jonka länsireunaa hallitsevat suuret normaalisiirrokset. Pohjanmeren useista venytysvaiheista parhaiten tunnetaan permi-triaskauden sekä keskijurakaudesta varhaisliitukauteen kestäneet erkaantumisvaiheet, jotka ovat vaikuttaneet eniten Viking-grabenin muodostumiseen. Rakenteeltaan Viking-graben omaa pääasiassa mesotsooisia piirteitä, jotka ovat peittyneet useiden kilometrien paksuisilla sedimenttikerroksilla. Viking-graben jakautuu tarkemmin pohjoiseen ja eteläiseen Viking-grabeniin.
Pohjanmeren alueelta on löydetty useita merkittäviä hiilivetyalueita, jotka ovat tehneet siitä yhden maailman merkittävimmistä öljyntuotantoalueista. Monet hiilivetyalueista ovat sijoittuneet Viking-grabenin alueelle. Pohjanmeren pohjoisosien hautavajoamajärjestelmä on ollut otollinen hiilivetyjen muodostumiselle alueelle muodostuneiden öljyloukkujen ja paksujen sedimenttisarjojen kerrostumisen myötä. Hiilivetyjen muodostumisen kannalta merkittävimmät sedimenttisarjat ovat kerrostuneet jurakauden aikana.
Viking-grabenia on tutkittu aikojen saatossa valtavasti ja alueella on tehty useita seismisiä tutkimuksia, mutta Viking-grabenin muodostumisen ajankohdasta sekä kehittymisen mekaniikasta ollaan kuitenkin yhä epävarmoja. Viking-grabenia koskevista venytysprosesseista on esitetty niin yksinkertaista hiertomallia kuin yhtenäistä puhdasta hiertomallia puoltavia näkemyksiä. Pohjanmeren pohjoisosien rakenne on kuitenkin seurausta pitkäaikaisesta tektonisesta maankuoren kehityksestä, minkä vuoksi on hyvin todennäköistä, että Viking-grabenin alueella voidaan soveltaa elementtejä molemmista hiertomalleista. Voidaan siis todeta, että Viking-graben on monimutkainen mutta merkittävä rakenne osana pohjoisen Pohjanmeren laajaa hautavajoamajärjestelmää.
Shetlandinsaarten ja Norjan rannikon välissä hautavajoamajärjestelmää halkoo lähes pohjois-eteläsuuntainen Viking-graben. Venytysprosessien seurauksena siitä on muodostunut rakenteeltaan pitkälti epäsymmetrinen puoligraben, jonka länsireunaa hallitsevat suuret normaalisiirrokset. Pohjanmeren useista venytysvaiheista parhaiten tunnetaan permi-triaskauden sekä keskijurakaudesta varhaisliitukauteen kestäneet erkaantumisvaiheet, jotka ovat vaikuttaneet eniten Viking-grabenin muodostumiseen. Rakenteeltaan Viking-graben omaa pääasiassa mesotsooisia piirteitä, jotka ovat peittyneet useiden kilometrien paksuisilla sedimenttikerroksilla. Viking-graben jakautuu tarkemmin pohjoiseen ja eteläiseen Viking-grabeniin.
Pohjanmeren alueelta on löydetty useita merkittäviä hiilivetyalueita, jotka ovat tehneet siitä yhden maailman merkittävimmistä öljyntuotantoalueista. Monet hiilivetyalueista ovat sijoittuneet Viking-grabenin alueelle. Pohjanmeren pohjoisosien hautavajoamajärjestelmä on ollut otollinen hiilivetyjen muodostumiselle alueelle muodostuneiden öljyloukkujen ja paksujen sedimenttisarjojen kerrostumisen myötä. Hiilivetyjen muodostumisen kannalta merkittävimmät sedimenttisarjat ovat kerrostuneet jurakauden aikana.
Viking-grabenia on tutkittu aikojen saatossa valtavasti ja alueella on tehty useita seismisiä tutkimuksia, mutta Viking-grabenin muodostumisen ajankohdasta sekä kehittymisen mekaniikasta ollaan kuitenkin yhä epävarmoja. Viking-grabenia koskevista venytysprosesseista on esitetty niin yksinkertaista hiertomallia kuin yhtenäistä puhdasta hiertomallia puoltavia näkemyksiä. Pohjanmeren pohjoisosien rakenne on kuitenkin seurausta pitkäaikaisesta tektonisesta maankuoren kehityksestä, minkä vuoksi on hyvin todennäköistä, että Viking-grabenin alueella voidaan soveltaa elementtejä molemmista hiertomalleista. Voidaan siis todeta, että Viking-graben on monimutkainen mutta merkittävä rakenne osana pohjoisen Pohjanmeren laajaa hautavajoamajärjestelmää.