Denalin siirrossysteemi
Olenius, Essi (2024-05-07)
Denalin siirrossysteemi
Olenius, Essi
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051430171
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051430171
Tiivistelmä
Denalin siirrossysteemi on Alaskassa, Yhdysvalloissa, sijaitseva oikeakätinen osittain kaareva kulkuliukusiirrossysteemi. Se on Alaskan siirrossysteemeistä eteläisin ja linkittyy kaakossa muihin Pohjois-Amerikan länsirannikon kulkuliukusiirrossysteemeihin. Denalin siirrossysteemi on yhteensä noin 2000 km pitkä ja sen kulku vaihtelee itäpuolen luode-kaakosta länsipuolen luode-koilliseen. Denalin siirrossysteemin alueellinen litologia jakautuu pitkälti alueen siirrosten mukaan; Denalin siirrossysteemin pohjoispuolella Yukonin alue, eteläpuolella Wrangellia ja näiden välissä Alaskan sutuurivyöhyke. Kaikki litologiset alueet ovat pääasiassa entisiä merellisiä sedimenttejä ja vulkaanista ainesta, mutta koostumus sekä metamorfoosi- ja deformaatioaste vaihtelevat alueiden välillä.
Denalin siirrossysteemi jaetaan viiteen eri pääsiirrokseen: itäinen Denalin siirros, Totschunda-siirros, Hines Creek -siirros, Denalin siirros ja läntinen Denalin siirros. Itäinen Denalin siirros on siirrossysteemin suora osa idässä, joka alkaa Totschunda-siirroksen risteyksestä. Totschunda-siirros on siirrossysteemin nuorin osa, joka erkanee siirrossysteemin päälinjasta kohti kaakkoa. Hines Creek -siirros on siirrossysteemin kaarevan osan pohjoisempi siirros, joka seuraa tarkemmin litologisia rajoja. Denalin siirros on Hines Creek -siirrosta nuorempi ja muodostaa siirrossysteemin kaarevan osan etelässä. Läntinen Denalin siirros on Denali-vuoren kohdalta alkava siirrossysteemin länsiosa.
Tektonisesti Denalin siirrossysteemi sijaitsee mielenkiintoisella paikalla, sillä siihen vaikuttaa kolme litosfäärilaattaa: Tyynenmeren laatta, Pohjois-Amerikan laatta ja Yakutat-mikrolaatta. Tyynenmeren laatta ja Yakutat-mikrolaattaa liikkuvat luoteeseen suhteessa Pohjois-Amerikan laattaan hieman yli 5 cm/a nopeudella. Litosfäärilaattojen liikesuuntien ja -nopeuksien muutokset historiassa ovat aiheuttaneet siirrossysteemin siirtymänopeuden vaihtelua, uusien siirroksien muodostumista ja vanhempien siirrosten rauhoittumista. Laattojen liikkeet vaikuttavat siirrossysteemin lisäksi siirrossysteemin eteläpuolella sijaitsevaan Etelä-Alaskan blokkiin, jonka kinematiikasta on neljä eri teoriaa: puhdas kierto, puhdas painauma, puhdas puristus ja näiden yhdistelmäteoria.
Denalin siirrossysteemi on seismisesti suhteellisen rauhallinen, mutta ajoittain sen siirtymistä aiheutuneet maanjäristykset ovat olleet magnitudeiltaan suuria. Vaikka siirrossysteemi sijaitsee kaukana asutuskeskuksista, on sen vaikutusalue suuri ja sisältää yhteiskunnalle tärkeää infrastruktuuria. Denalin siirrossysteemiin liittyvien tutkimusten avulla voidaan myös oppia tulkitsemaan muiden yhteiskunnallisesti merkittävien kulkuliukusiirrossysteemien liikkumista.
Denalin siirrossysteemi jaetaan viiteen eri pääsiirrokseen: itäinen Denalin siirros, Totschunda-siirros, Hines Creek -siirros, Denalin siirros ja läntinen Denalin siirros. Itäinen Denalin siirros on siirrossysteemin suora osa idässä, joka alkaa Totschunda-siirroksen risteyksestä. Totschunda-siirros on siirrossysteemin nuorin osa, joka erkanee siirrossysteemin päälinjasta kohti kaakkoa. Hines Creek -siirros on siirrossysteemin kaarevan osan pohjoisempi siirros, joka seuraa tarkemmin litologisia rajoja. Denalin siirros on Hines Creek -siirrosta nuorempi ja muodostaa siirrossysteemin kaarevan osan etelässä. Läntinen Denalin siirros on Denali-vuoren kohdalta alkava siirrossysteemin länsiosa.
Tektonisesti Denalin siirrossysteemi sijaitsee mielenkiintoisella paikalla, sillä siihen vaikuttaa kolme litosfäärilaattaa: Tyynenmeren laatta, Pohjois-Amerikan laatta ja Yakutat-mikrolaatta. Tyynenmeren laatta ja Yakutat-mikrolaattaa liikkuvat luoteeseen suhteessa Pohjois-Amerikan laattaan hieman yli 5 cm/a nopeudella. Litosfäärilaattojen liikesuuntien ja -nopeuksien muutokset historiassa ovat aiheuttaneet siirrossysteemin siirtymänopeuden vaihtelua, uusien siirroksien muodostumista ja vanhempien siirrosten rauhoittumista. Laattojen liikkeet vaikuttavat siirrossysteemin lisäksi siirrossysteemin eteläpuolella sijaitsevaan Etelä-Alaskan blokkiin, jonka kinematiikasta on neljä eri teoriaa: puhdas kierto, puhdas painauma, puhdas puristus ja näiden yhdistelmäteoria.
Denalin siirrossysteemi on seismisesti suhteellisen rauhallinen, mutta ajoittain sen siirtymistä aiheutuneet maanjäristykset ovat olleet magnitudeiltaan suuria. Vaikka siirrossysteemi sijaitsee kaukana asutuskeskuksista, on sen vaikutusalue suuri ja sisältää yhteiskunnalle tärkeää infrastruktuuria. Denalin siirrossysteemiin liittyvien tutkimusten avulla voidaan myös oppia tulkitsemaan muiden yhteiskunnallisesti merkittävien kulkuliukusiirrossysteemien liikkumista.