Indoor environment-related hoarseness among Finnish health care professionals
Vilén, Liisa (2024-06-14)
Indoor environment-related hoarseness among Finnish health care professionals
(14.06.2024)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9667-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9667-4
Tiivistelmä
A well working voice is an essential tool for healthcare professionals to achieve high levels of patient satisfaction and safety, yet the prevalence of hoarseness, influenced by factors like noise, acoustics, and pollutants, remains under-researched. The overall purpose of this study was to investigate the prevalence and risk factors associated with hoarseness among healthcare professionals, with a particular focus on issues of indoor environmental quality (IEQ). This thesis consists of two elements, a nationwide survey based on random sampling (Studies I and II) and a clinical section (Studies III and IV), which also included a follow-up. In the first part of the study, the health data were collected with a questionnaire answered by Finnish health care professionals (N=15,553) and in the clinical part, all the participating buildings (N=33) were inspected by qualified construction prior to being classified as “exposed” or “reference” buildings. Additionally, for the Study IV, skin prick tests were performed and/or blood samples were taken from all volunteers (N=496).
Results revealed that 30% of professionals reported frequent hoarseness, with variations evident across occupational subgroups and between different buildings. Midwives experienced the highest prevalence, while laboratory nurses had the least. A significant correlation was observed between perceived IEQ issues and hoarseness, especially in exposed buildings. Over a decade, hoarseness did not increase in environments with good IEQ but was six times higher in exposed buildings.
Major risk factors for hoarseness included unresolved IEQ problems, age, smoking, allergies, and asthma. Contrary to popular belief, the results of this study suggest that hoarseness largely results from larynx irritation rather than allergic reactions. Interestingly, professions with higher chemical exposure, like dental nurses, did not show increased hoarseness. Remedying exposed buildings decreased hoarseness prevalence, but not to levels in reference buildings. Given the high prevalence and the potential health and productivity impact, the findings underscore the urgent need for IEQ improvements, particularly in ventilation and moisture damage repair, in order to ensure safer and healthier working conditions for healthcare professionals. Sisäympäristöön liittyvä käheys suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa
Hyvin toimiva ääni on yksi tärkeimmistä työkaluista, joita terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat saavuttaakseen korkean potilastyytyväisyyden ja turvallisuuden. Siitä huolimatta käheyden yleisyyttä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa ei ole paljoa tutkittu, vaikka heidän työympäristössään on monia altistavia tekijöitä, kuten taustamelu, huono akustiikka tai kemikaalit ja muut ilman epäpuhtaudet, jotka heikentävät äänen terveyttä ja suorituskykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydenhuollon ammattilaisten käheyden yleisyyttä ja sen riskitekijöitä, erityisesti sisäympäristön laatuun liittyviä tekijöitä. Tutkimus koostuu kahdesta osasta, valtakunnallisesta satunnaisotokseen perustuvasta tutkimuksesta (Tutkimukset I ja II) ja kliinisestä osasta (Tutkimukset III ja IV), johon sisältyi myös seuranta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa terveystiedot kerättiin kyselylomakkeella suomalaisilta terveydenhuollon ammattilaisilta (N=15 553) ja tutkimuksen kliinisessä perehtyneet rakennusinsinöörit tarkastivat kaikki rakennukset (N=33) ennen kuin ulkopuoliset asiantuntijat luokittelivat ne "vaurio-" tai "vertailurakennuksiksi". Lisäksi osatyötä n:o IV varten tehtiin ihopistokokeet ja/tai otettiin verinäytteet kaikilta vapaaehtoisilta (N=496).
Tulosten mukaan, jopa 30 prosentilla oli toistuvaa käheyttä, ja erot olivat merkittäviä eri ammattialaryhmien ja eri rakennusten välillä; kätilöillä käheys oli yleisintä ja vähiten sitä esiintyi laboratoriohoitajilla. Merkittävästi enemmän käheyttä esiintyi, ns. vauriorakennuksissa. Yli 10 vuotta kestäneen seurannan aikana käheyden esiintyvyys vertailurakennuksissa on pysynyt alhaisena, kun samanaikaisesti vauriorakennuksissa esiintyvyys oli jopa kuusinkertainen.
Merkittävimpiä riskitekijöitä olivat sisäympäristön ongelmat ikä, tupakointi, allergiat, ja astma. Yleisestä käsityksestä poiketen, tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että käheys johtuu suurelta osin kurkunpään ärsytyksestä eikä allergisista reaktioista. Mielenkiintoista on, että ammateissa, joissa on suurempi kemikaalialtistus, kuten hammashoitajilla, ei käheyttä esiintynyt merkittävästi enempää. Vauriorakennusten korjaaminen vähensi käheyden esiintyvyyttä, mutta vertailurakennusten tasolle ei päästy. Huomioiden korkea käheyden esiintyvyys sekä siihen liittyvät mahdolliset terveys- ja tuottavuusvaikutukset, havainnot korostavat tarvetta, erityisesti ilmanvaihto- ja kosteusvaurioiden korjaamisessa, jotta terveydenhuollon ammattilaisten työolot olisivat turvallisemmat ja terveellisemmät.
Results revealed that 30% of professionals reported frequent hoarseness, with variations evident across occupational subgroups and between different buildings. Midwives experienced the highest prevalence, while laboratory nurses had the least. A significant correlation was observed between perceived IEQ issues and hoarseness, especially in exposed buildings. Over a decade, hoarseness did not increase in environments with good IEQ but was six times higher in exposed buildings.
Major risk factors for hoarseness included unresolved IEQ problems, age, smoking, allergies, and asthma. Contrary to popular belief, the results of this study suggest that hoarseness largely results from larynx irritation rather than allergic reactions. Interestingly, professions with higher chemical exposure, like dental nurses, did not show increased hoarseness. Remedying exposed buildings decreased hoarseness prevalence, but not to levels in reference buildings. Given the high prevalence and the potential health and productivity impact, the findings underscore the urgent need for IEQ improvements, particularly in ventilation and moisture damage repair, in order to ensure safer and healthier working conditions for healthcare professionals.
Hyvin toimiva ääni on yksi tärkeimmistä työkaluista, joita terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat saavuttaakseen korkean potilastyytyväisyyden ja turvallisuuden. Siitä huolimatta käheyden yleisyyttä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa ei ole paljoa tutkittu, vaikka heidän työympäristössään on monia altistavia tekijöitä, kuten taustamelu, huono akustiikka tai kemikaalit ja muut ilman epäpuhtaudet, jotka heikentävät äänen terveyttä ja suorituskykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydenhuollon ammattilaisten käheyden yleisyyttä ja sen riskitekijöitä, erityisesti sisäympäristön laatuun liittyviä tekijöitä. Tutkimus koostuu kahdesta osasta, valtakunnallisesta satunnaisotokseen perustuvasta tutkimuksesta (Tutkimukset I ja II) ja kliinisestä osasta (Tutkimukset III ja IV), johon sisältyi myös seuranta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa terveystiedot kerättiin kyselylomakkeella suomalaisilta terveydenhuollon ammattilaisilta (N=15 553) ja tutkimuksen kliinisessä perehtyneet rakennusinsinöörit tarkastivat kaikki rakennukset (N=33) ennen kuin ulkopuoliset asiantuntijat luokittelivat ne "vaurio-" tai "vertailurakennuksiksi". Lisäksi osatyötä n:o IV varten tehtiin ihopistokokeet ja/tai otettiin verinäytteet kaikilta vapaaehtoisilta (N=496).
Tulosten mukaan, jopa 30 prosentilla oli toistuvaa käheyttä, ja erot olivat merkittäviä eri ammattialaryhmien ja eri rakennusten välillä; kätilöillä käheys oli yleisintä ja vähiten sitä esiintyi laboratoriohoitajilla. Merkittävästi enemmän käheyttä esiintyi, ns. vauriorakennuksissa. Yli 10 vuotta kestäneen seurannan aikana käheyden esiintyvyys vertailurakennuksissa on pysynyt alhaisena, kun samanaikaisesti vauriorakennuksissa esiintyvyys oli jopa kuusinkertainen.
Merkittävimpiä riskitekijöitä olivat sisäympäristön ongelmat ikä, tupakointi, allergiat, ja astma. Yleisestä käsityksestä poiketen, tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että käheys johtuu suurelta osin kurkunpään ärsytyksestä eikä allergisista reaktioista. Mielenkiintoista on, että ammateissa, joissa on suurempi kemikaalialtistus, kuten hammashoitajilla, ei käheyttä esiintynyt merkittävästi enempää. Vauriorakennusten korjaaminen vähensi käheyden esiintyvyyttä, mutta vertailurakennusten tasolle ei päästy. Huomioiden korkea käheyden esiintyvyys sekä siihen liittyvät mahdolliset terveys- ja tuottavuusvaikutukset, havainnot korostavat tarvetta, erityisesti ilmanvaihto- ja kosteusvaurioiden korjaamisessa, jotta terveydenhuollon ammattilaisten työolot olisivat turvallisemmat ja terveellisemmät.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2894]