Miten opettajat kuvaavat tyttöoppilasta, jolla on ADHD?
Salin, Ella (2024-04-26)
Miten opettajat kuvaavat tyttöoppilasta, jolla on ADHD?
(26.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051531086
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051531086
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmassani tarkastelen piirteitä, joista opettajat tunnistavat oppilaan ADHD:n, sekä sitä millaisia eroja tunnistamiseen liittyy oppilaan sukupuolen perusteella. Vaikka ADHD:ta oireyhtymänä onkin tutkittu laajasti, on tutkimusta suomalaisten opettajien ADHD-tietämyksestä suhteellisen niukasti ja siten myös ADHD:n sukupuolierojen tutkimusta suomalaisessa koulujärjestelmässä on hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata tähän tutkimustarpeeseen ja selvittää opettajien näkemyksiä ADHD:n tunnistamisesta.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD (engl. Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on yleinen lapsuusajan kehityksellinen oireyhtymä. Lisääntyneet ADHD-diagnoosit ovat puhuttaneet viime aikoina laajasti. Vaikka ADHD on oireyhtymänä tunnettu jo pitkään, on tyttöjen ADHD:n tunnistaminen edelleen hitaampaa ja vaikeampaa kuin poikien. Alun perin ADHD:n diagnostiset kriteerit kehitettiin poikien oirekuvan perusteella, ja koska tyttöjen ADHD oireilee usein eri tavoin, jää se herkemmin diagnosoimatta. ADHD vaikuttaa merkittävästi koulumenestykseen ja koulu on usein ympäristö, jossa vaaditaan paljon paikallaan oloa ja pitkää keskittymistä, mikä tuottaa usein suuria haasteita ADHD-oireisille oppilaille. Opettajat ovat merkittävässä roolissa oppilaan ADHD:n varhaisessa tunnistamisessa.
Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena hyödyntäen eläytymismenetelmää aineistonkeruun keinona. Eläytymismenetelmän mukaisesti kirjoitin kaksi kehyskertomusta, jotka olivat muutoin täysin samanlaiset, mutta puolessa kertomuksista oppilas esitettiin tytön nimellä ja puolessa pojan nimellä ilmentämään oppilaan sukupuolta. Tämän elementin varioinnin tarkoituksena oli saada selville, vaikuttiko tarinassa esiintyvän oppilaan nimi ja sitä kautta ilmentyvä sukupuoli vastauksiin jollain tavalla. Tähän tutkimukseen osallistuneet 20 opettajana työskentelevää henkilöä useammasta Länsi- ja Etelä-Suomen koulusta laativat vastineensa kirjoittamaani kehyskertomukseen. Aineisto kerättiin pääasiassa verkkolomakkeella ja yhdessä koulussa paperisena versiona tammi-helmikuussa 2024. Jokaisessa koulussa aineisto kerättiin anonyymisti. Analysoin saamani aineiston lopuksi sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suuria eroja oppilaan ADHD:n tunnistamisessa ei esiintynyt, mutta poikaoppilasta kuvattiin huomattavasti tarkemmin, laajemmin ja monipuolisemmin kuin tyttöoppilasta. Lisäksi tyttöjen ADHD:n kuvailu keskittyi pääasiassa ilmenevien oireiden kuvailuun, kun taas poikien kuvaamisessa nostettiin esille laajemmin esimerkiksi tuen muotoja, diagnoosin merkitystä, koulun henkilökunnan suhtautumista ADHD-oireiseen oppilaaseen sekä lääkityksen merkitys. Sukupuolen merkitystä ADHD:n tunnistamisessa onkin syytä tutkia enemmän. Lisäksi opettajien tietämystä ADHD:sta ja sen ilmenemisestä, sekä opettajien sukupuolirooli käsityksistä olisi hyvä tutkia lisää.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD (engl. Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on yleinen lapsuusajan kehityksellinen oireyhtymä. Lisääntyneet ADHD-diagnoosit ovat puhuttaneet viime aikoina laajasti. Vaikka ADHD on oireyhtymänä tunnettu jo pitkään, on tyttöjen ADHD:n tunnistaminen edelleen hitaampaa ja vaikeampaa kuin poikien. Alun perin ADHD:n diagnostiset kriteerit kehitettiin poikien oirekuvan perusteella, ja koska tyttöjen ADHD oireilee usein eri tavoin, jää se herkemmin diagnosoimatta. ADHD vaikuttaa merkittävästi koulumenestykseen ja koulu on usein ympäristö, jossa vaaditaan paljon paikallaan oloa ja pitkää keskittymistä, mikä tuottaa usein suuria haasteita ADHD-oireisille oppilaille. Opettajat ovat merkittävässä roolissa oppilaan ADHD:n varhaisessa tunnistamisessa.
Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena hyödyntäen eläytymismenetelmää aineistonkeruun keinona. Eläytymismenetelmän mukaisesti kirjoitin kaksi kehyskertomusta, jotka olivat muutoin täysin samanlaiset, mutta puolessa kertomuksista oppilas esitettiin tytön nimellä ja puolessa pojan nimellä ilmentämään oppilaan sukupuolta. Tämän elementin varioinnin tarkoituksena oli saada selville, vaikuttiko tarinassa esiintyvän oppilaan nimi ja sitä kautta ilmentyvä sukupuoli vastauksiin jollain tavalla. Tähän tutkimukseen osallistuneet 20 opettajana työskentelevää henkilöä useammasta Länsi- ja Etelä-Suomen koulusta laativat vastineensa kirjoittamaani kehyskertomukseen. Aineisto kerättiin pääasiassa verkkolomakkeella ja yhdessä koulussa paperisena versiona tammi-helmikuussa 2024. Jokaisessa koulussa aineisto kerättiin anonyymisti. Analysoin saamani aineiston lopuksi sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suuria eroja oppilaan ADHD:n tunnistamisessa ei esiintynyt, mutta poikaoppilasta kuvattiin huomattavasti tarkemmin, laajemmin ja monipuolisemmin kuin tyttöoppilasta. Lisäksi tyttöjen ADHD:n kuvailu keskittyi pääasiassa ilmenevien oireiden kuvailuun, kun taas poikien kuvaamisessa nostettiin esille laajemmin esimerkiksi tuen muotoja, diagnoosin merkitystä, koulun henkilökunnan suhtautumista ADHD-oireiseen oppilaaseen sekä lääkityksen merkitys. Sukupuolen merkitystä ADHD:n tunnistamisessa onkin syytä tutkia enemmän. Lisäksi opettajien tietämystä ADHD:sta ja sen ilmenemisestä, sekä opettajien sukupuolirooli käsityksistä olisi hyvä tutkia lisää.