Vanhojen tanssit kulttuuriperintönä
Vilkkula, Petra (2024-05-07)
Vanhojen tanssit kulttuuriperintönä
Vilkkula, Petra
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051531048
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051531048
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkin vanhojen tansseja kulttuuriperintönä ja sitä, miksi niihin on osallistuttu tai ei ole osallistuttu. Selvitän myös, onko vanhojen tansseilla merkitystä ihmisille ja millainen kokemus osallistuminen vanhojen tansseihin on ollut. Samalla tuon esille muutokset, joita perinteessä on tapahtunut vuosikymmenien varrella. Tätä varten tein verkkokyselyn, jonka avulla keräsin täysi-ikäisten ihmisten kokemuksia ympäri Suomen. Kysely oli nimetön ja koostui avoimista kysymyksistä ja valintakysymyksistä, joista osa oli pakollisia kaikille vastaajille ja osaan vastattiin oman valinnan mukaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 90 ihmistä. Verkkokyselyni kautta sain kerättyä tietoa vuosina 1970–2023 vanhojen tansseihin osallistuneilta ja osallistumattomilta ihmisiltä. Merkittävimmät syyt osallistua vanhojen tansseihin olivat perinteen noudattaminen, yhteisöllisyys ja hienon kokemuksen saaminen. Vastaavasti suurimmat syyt jättää tanssiaiset välistä olivat tanssiparin puuttuminen, tanssiminen ei koettu luontevaksi tai se ei kiinnostanut. Merkittävää vanhojen tansseissa oli perinteen noudattaminen, mutta joillekin tansseilla ei ollut mitään merkitystä. Kokemuksena vanhojen tansseja pidettiin hienona, hauskana, stressaavana ja jännittävänä. Aiempaa tutkimusta vanhojen tansseista on vähän, mutta perinnettä on tutkittu väitöskirjan ja muutaman pro gradututkielman verran. Folkloristi Helena Saarikosken väitöstutkimuksessa käsitellään enemmän penkinpainajaisperinnettä, mutta sivutaan myös vanhojen tansseja kulttuurisesta näkökulmasta. Pro gradututkielmien näkökulmat ovat liikuntapainotteisia ja keskittyvät tarkastelemaan, miten tanssiminen ja koululiikunta vaikuttavat nuoriin 2010-luvulla. Lähes kaikki aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin yli kymmenen vuotta vanhoja, joten uudempaa tutkimusta on vähemmän. Tutkimuksissa on selvitetty, miten vanhojen tansseilla on lukiokulttuurina, kerran elämässä -kokemuksena ja yhteisöllisenä tapahtumana merkitystä osallistujille. Ne, jotka eivät ole osallistuneet, toivat esiin, ettei tanssiminen kiinnosta tai se ei ole omalla mukavuusalueella.