Nauhaan kudotut merkitykset ja esihistorian elävä perintö : Lautanauhatutkimuksen merkitys ja mahdollisuudet museotyölle.
Hujanen, Aino (2024-05-07)
Nauhaan kudotut merkitykset ja esihistorian elävä perintö : Lautanauhatutkimuksen merkitys ja mahdollisuudet museotyölle.
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051531023
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051531023
Tiivistelmä
Tutkielmani keskiössä on Maskun Humikkalan myöhäisrautakautisen kalmiston haudasta 31 löydetty lautanauhajäännös KM8656:H31:18. Selvitän tutkielmassani H31 lautanauhajäännökseen kohdistetun tutkimustyön merkitystä sen museo- ja käyttöarvon määrittelyssä. Tarkastelen erityisesti kudonnanopettaja ja tekstiilikonservaattori Maikki Kariston vuosina 2007-2019 tekemää tutkimustyötä ja sen myötä syntynyttä H31 lautanauhan ennallistusta ja kudontaohjetta. Tutkielmani tavoitteena on tuoda esiin Kariston tutkimustyön vaikutus objektin museoarvoon ja tarkastella ennallistuksen käyttöarvoa yhdessä alkuperäisen objektin kanssa. Analysoin ennallistuksen kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä sekä sen hyödynnettävyyttä ja käytettävyyttä museotyössä. Tarkastelen myös H31 lautanauhajäännöksen yhteisöllisiä merkityksiä ja arkeologisten lautanauhojen elävää perintöä.
Käytän tutkielmassani merkitysanalyysimenetelmää, jossa analyysikohteenani on alkuperäisen objektin ja sen ennallistuksen sekä kudontaohjeen muodostama kokonaisuus. Tutkimusaineistoni muodostuu Maikki Kariston ja käsityömestari Mervi Pasasen haastatteluista, H31 lautanauhajäännöksen tutkimushistoriaan liittyvästä kirjallisuudesta, Suomen kansallismuseon ja Museoviraston kokoelmapoliittisista ohjelmista, Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittisesta ohjelmasta sekä museonäyttelyiden havainnointi- ja dokumentointiaineistosta. Monimuotoisen aineiston avulla tuon esiin lautanauhajäännöksen arvoa museotyön kohteena, arkeologisten lautanauhojen elävää perintöä sekä akateemisen tutkimuksen ja museoalan ulkopuolisen asiantuntijuuden hyötyjä museotyölle. Tuon myös esiin kokoelma- ja museopolitiikan mukaisia toimia ja mahdollisuuksia Kariston tutkimustyön hyödyntämiseksi.
Maikki Kariston tutkimustyön myötä H31 lautanauhajäännöksen arvo tietoa, tarinoita ja merkityksiä välittävänä museo-objektina on lisääntynyt merkittävästi. Samalla sen hyödynnettävyys ja käytettävyys museotyössä on kasvanut. Alkuperäinen objekti yhdessä ennallistuksen kanssa tarjoaa useita mahdollisuuksia dynaamiseen kokoelma- ja näyttelytyöhön.
Käytän tutkielmassani merkitysanalyysimenetelmää, jossa analyysikohteenani on alkuperäisen objektin ja sen ennallistuksen sekä kudontaohjeen muodostama kokonaisuus. Tutkimusaineistoni muodostuu Maikki Kariston ja käsityömestari Mervi Pasasen haastatteluista, H31 lautanauhajäännöksen tutkimushistoriaan liittyvästä kirjallisuudesta, Suomen kansallismuseon ja Museoviraston kokoelmapoliittisista ohjelmista, Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittisesta ohjelmasta sekä museonäyttelyiden havainnointi- ja dokumentointiaineistosta. Monimuotoisen aineiston avulla tuon esiin lautanauhajäännöksen arvoa museotyön kohteena, arkeologisten lautanauhojen elävää perintöä sekä akateemisen tutkimuksen ja museoalan ulkopuolisen asiantuntijuuden hyötyjä museotyölle. Tuon myös esiin kokoelma- ja museopolitiikan mukaisia toimia ja mahdollisuuksia Kariston tutkimustyön hyödyntämiseksi.
Maikki Kariston tutkimustyön myötä H31 lautanauhajäännöksen arvo tietoa, tarinoita ja merkityksiä välittävänä museo-objektina on lisääntynyt merkittävästi. Samalla sen hyödynnettävyys ja käytettävyys museotyössä on kasvanut. Alkuperäinen objekti yhdessä ennallistuksen kanssa tarjoaa useita mahdollisuuksia dynaamiseen kokoelma- ja näyttelytyöhön.