Eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotus ilmastopolitiikan ohjauskeinona
Viitanen, Laura (2024-05-07)
Eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotus ilmastopolitiikan ohjauskeinona
Viitanen, Laura
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631560
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631560
Tiivistelmä
Tutkielmassa perehdytään kulutusverotukseen ilmastopolitiikan ohjauskeinona keskittyen erityisesti eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotukseen. Tutkielmassa eritellään eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotusta ja vastataan kysymykseen, miten eläinperäisiin elintarvikkeisiin kohdistettu kulutusvero vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja sitä kautta päästövähenemiin.
Ennen kuin tutkielmassa syvennytään eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotukseen, tarkastellaan kulutusverojen rakennetta ja luonnetta verotuksen yleisten periaatteiden kautta. Tässä yhteydessä esitellään kulutusverotuksen keskeisimmät ongelmakohdat ja hyödynnetään kulutusverotusta koskevaa teoreettista tutkimusta taustoittamaan kulutusverojen vaikutuksia hintatasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Verotutkimuksen keskeisten kysymysten esittelyn avulla luodaan teoreettinen viitekehys, jonka kautta tarkastellaan kulutusverojen empiiristä tutkimusta.
Tutkimuksen empiriaa tarkasteleva osuus jakautuu elintarvikkeiden kulutusverotuksen tarkasteluun yleisesti ja eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotuksen tarkasteluun yksityiskohtaisemmin. Empiiristä tutkimusta eriteltäessä hyödynnetään kulutusverotusta koskevaa teoreettista tutkimusta.
Tutkielmassa tullaan siihen johtopäätökseen, että kulutusverojen vaikutukset kulutuskäyttäytymiseen ja päästövähenemiin ovat hyvin moniselitteisiä, eikä aiempi tutkimus tarjoa selkeää vastausta asetettuun tutkimuskysymykseen. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että eläinperäisten elintarvikkeiden – kuten kaikkien muidenkin elintarvikkeiden – kysyntä on hyvin joustamatonta. Kulutusveroilla voidaan siis sanoa olevan vain vähäinen vaikutus ruoan kulutukseen ja sitä kautta päästövähenemiin.
Tutkielman kannalta keskeisiksi ovat nousseet kysymykset verotettavien hyödykkeiden substituuteista, kuluttajien preferenssien heterogeenisyydestä ja verojen mahdollisesta regressiivisyydestä. Lopuksi todetaankin, että näiden kysymysten ratkaisemiseksi tarvitaan lisätutkimusta erilaisin verotettavien hyödykkeiden yhdistelmin ja erilaisissa konteksteissa.
Ennen kuin tutkielmassa syvennytään eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotukseen, tarkastellaan kulutusverojen rakennetta ja luonnetta verotuksen yleisten periaatteiden kautta. Tässä yhteydessä esitellään kulutusverotuksen keskeisimmät ongelmakohdat ja hyödynnetään kulutusverotusta koskevaa teoreettista tutkimusta taustoittamaan kulutusverojen vaikutuksia hintatasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Verotutkimuksen keskeisten kysymysten esittelyn avulla luodaan teoreettinen viitekehys, jonka kautta tarkastellaan kulutusverojen empiiristä tutkimusta.
Tutkimuksen empiriaa tarkasteleva osuus jakautuu elintarvikkeiden kulutusverotuksen tarkasteluun yleisesti ja eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotuksen tarkasteluun yksityiskohtaisemmin. Empiiristä tutkimusta eriteltäessä hyödynnetään kulutusverotusta koskevaa teoreettista tutkimusta.
Tutkielmassa tullaan siihen johtopäätökseen, että kulutusverojen vaikutukset kulutuskäyttäytymiseen ja päästövähenemiin ovat hyvin moniselitteisiä, eikä aiempi tutkimus tarjoa selkeää vastausta asetettuun tutkimuskysymykseen. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että eläinperäisten elintarvikkeiden – kuten kaikkien muidenkin elintarvikkeiden – kysyntä on hyvin joustamatonta. Kulutusveroilla voidaan siis sanoa olevan vain vähäinen vaikutus ruoan kulutukseen ja sitä kautta päästövähenemiin.
Tutkielman kannalta keskeisiksi ovat nousseet kysymykset verotettavien hyödykkeiden substituuteista, kuluttajien preferenssien heterogeenisyydestä ja verojen mahdollisesta regressiivisyydestä. Lopuksi todetaankin, että näiden kysymysten ratkaisemiseksi tarvitaan lisätutkimusta erilaisin verotettavien hyödykkeiden yhdistelmin ja erilaisissa konteksteissa.