Turun Ylioppilaskylän lämpötilavaihtelut talvikaudella 2020 - 2021
Leinonen, Annastiina (2024-05-08)
Turun Ylioppilaskylän lämpötilavaihtelut talvikaudella 2020 - 2021
(08.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732092
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732092
Tiivistelmä
Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Mitä suurempia kaupungit ovat, sitä enemmän ilmaston ääri-ilmiöt vaikuttavat niihin. Jatkuvan kaupungistumisen vuoksi urbaanien alueiden ilmastotutkimuksesta tulee entistäkin tärkeämpää. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Ylioppilaskylän lämpötilaeroja ja niiden suhdetta Turun keskusta- ja maaseutualueiden lämpötiloihin. Lisäksi selvitetään, kuinka paljon rakennukset vaikuttavat lämpötilaeroihin, ja ilmeneekö Ylioppilaskylässä lämpösaareketta.
Tämä tutkielma perustuu talvikauden 2020–2021 lämpötiladataan. Aineisto koostuu 16:sta Turussa sijaitsevasta havaintopisteestä, joista 9 asennettiin Ylioppilaskylään tätä tutkielmaa varten. Pisteistä 10 on Ylioppilaskylässä, kolme keskustassa ja kolme maaseudulla. Lämpötila-aineistoa tarkasteltiin päivittäisten ja pistekohtaisten keskiarvojen tilastollisella analyysillä. Havaintopisteille määriteltiin vyöhykkeet, joiden pinta-alasta laskettiin rakennusten osuus päällekkäisanalyysillä, ja näiden arvojen vaikutuksia lämpötiloihin tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysillä.
Ylioppilaskylässä ilmenee lämpötilaeroja, joiden suuruus on korkeimmillaan 0,4 °C. Suhteessa muuhun tutkimusalueeseen Ylioppilaskylän lämpötilat ovat matalampia kuin keskustassa ja korkeampia kuin maaseudulla. Rakennusten osuus ympäristöstä vaikuttaa kaikkien alueiden lämpötiloihin vahvasti, ja aiheuttaa suuren osan alueiden välisistä lämpötilaeroista. Tutkimusalueella ilmenee lämpösaarekeilmiötä Ylioppilaskylän ja keskustan välillä sekä Ylioppilaskylän ja maaseudun välillä.
Tutkielman tulokset vastaavat hyvin muiden tutkimusten tuloksia, vaikka eivät ole yhtä tarkkoja. Mitä tiheämpään rakennettu alue on, sitä korkeampia lämpötiloja siellä on keskimäärin. Turussa on aiemminkin havaittu saman kokoista lämpösaareketta, ja Pohjois-Suomessa hieman vahvempaa. Verrattuna muihin keskileveysasteiden kaupunkeihin Turun ja Ylioppilaskylän lämpösaareke on vahva.
Tämä tutkielma perustuu talvikauden 2020–2021 lämpötiladataan. Aineisto koostuu 16:sta Turussa sijaitsevasta havaintopisteestä, joista 9 asennettiin Ylioppilaskylään tätä tutkielmaa varten. Pisteistä 10 on Ylioppilaskylässä, kolme keskustassa ja kolme maaseudulla. Lämpötila-aineistoa tarkasteltiin päivittäisten ja pistekohtaisten keskiarvojen tilastollisella analyysillä. Havaintopisteille määriteltiin vyöhykkeet, joiden pinta-alasta laskettiin rakennusten osuus päällekkäisanalyysillä, ja näiden arvojen vaikutuksia lämpötiloihin tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysillä.
Ylioppilaskylässä ilmenee lämpötilaeroja, joiden suuruus on korkeimmillaan 0,4 °C. Suhteessa muuhun tutkimusalueeseen Ylioppilaskylän lämpötilat ovat matalampia kuin keskustassa ja korkeampia kuin maaseudulla. Rakennusten osuus ympäristöstä vaikuttaa kaikkien alueiden lämpötiloihin vahvasti, ja aiheuttaa suuren osan alueiden välisistä lämpötilaeroista. Tutkimusalueella ilmenee lämpösaarekeilmiötä Ylioppilaskylän ja keskustan välillä sekä Ylioppilaskylän ja maaseudun välillä.
Tutkielman tulokset vastaavat hyvin muiden tutkimusten tuloksia, vaikka eivät ole yhtä tarkkoja. Mitä tiheämpään rakennettu alue on, sitä korkeampia lämpötiloja siellä on keskimäärin. Turussa on aiemminkin havaittu saman kokoista lämpösaareketta, ja Pohjois-Suomessa hieman vahvempaa. Verrattuna muihin keskileveysasteiden kaupunkeihin Turun ja Ylioppilaskylän lämpösaareke on vahva.