Mikrolevien hyödyntäminen yhdyskuntajätevedenpuhdistuksessa ja menetelmiin vaikuttava lainsäädäntö
Jokinen, Juulia (2024-05-08)
Mikrolevien hyödyntäminen yhdyskuntajätevedenpuhdistuksessa ja menetelmiin vaikuttava lainsäädäntö
Jokinen, Juulia
(08.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052032940
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052032940
Tiivistelmä
Jätevedenpuhdistus on yksi yhteiskunnan tärkein perustehtävä, joka turvaa ympäristöä ja vesivarojamme. Yhdyskuntajätevesi sisältää paljon erilaisia aineita, joista tämänhetkisillä menetelmillä keskitytään poistamaan vain fosforia, typpeä, orgaanista ainesta ja kiintoainesta biologisin, mekaanisin ja kemiallisin yksikköprosessein. Mikrolevät ovat fotosynteettisiä mikro-organismeja, joita voidaan hyödyntää jätevedenpuhdistuksessa. Niitä käyttämällä voidaan poistaa jätevedestä aineita, joita nykyinen aktiivilietemenetelmä ei kykene poistamaan, tehostaa puhdistustulosta sekä pienentää energian- ja kemikaalikulutusta.
Mikrolevät poistavat aineita jätevedestä biosorptiolla, bioakkumulaatiolla ja biologisella hajottamisella. Ne kykenevät sopeutumaan vaikeisiin kasvatusolosuhteisiin ja saavat kaiken tarvitsemansa energian auringonvalosta. Niitä voidaan kasvattaa niin avoimina kuin suljettuina järjestelminä ja niiden avulla voidaan parantaa perinteistä aktiivilieteprosessia. Tällöin kustannuksia sekä kemikaali- ja energiankulutusta saadaan pienemmäksi, ja puhdistustulos paranee.
Mikrolevien hyödyntämistä rajoittaa pohjoisen kylmä ja pimeä talvi, menetelmien investointikustannukset, joidenkin mikroepäpuhtauksien tehoton poisto tutkimustiedon puute ja mikroleväbiomassan erottelu jätevedestä. EU:ssa mikrolevät nähdään kuitenkin mahdollisuutena, minkä lisäksi jätevedenpuhdistuksen lainsäädännön tiukentumisen takia tarvitaan uusia menetelmiä.
Mikrolevät poistavat aineita jätevedestä biosorptiolla, bioakkumulaatiolla ja biologisella hajottamisella. Ne kykenevät sopeutumaan vaikeisiin kasvatusolosuhteisiin ja saavat kaiken tarvitsemansa energian auringonvalosta. Niitä voidaan kasvattaa niin avoimina kuin suljettuina järjestelminä ja niiden avulla voidaan parantaa perinteistä aktiivilieteprosessia. Tällöin kustannuksia sekä kemikaali- ja energiankulutusta saadaan pienemmäksi, ja puhdistustulos paranee.
Mikrolevien hyödyntämistä rajoittaa pohjoisen kylmä ja pimeä talvi, menetelmien investointikustannukset, joidenkin mikroepäpuhtauksien tehoton poisto tutkimustiedon puute ja mikroleväbiomassan erottelu jätevedestä. EU:ssa mikrolevät nähdään kuitenkin mahdollisuutena, minkä lisäksi jätevedenpuhdistuksen lainsäädännön tiukentumisen takia tarvitaan uusia menetelmiä.