Lenin-setä Helsingissä : Diskurssianalyyttinen tutkimus Lenininpuistosta käydyistä historiapoliittisista merkityskamppailuista 1970-luvulta 2020-luvulle
Aittoniemi, Salli (2024-05-08)
Lenin-setä Helsingissä : Diskurssianalyyttinen tutkimus Lenininpuistosta käydyistä historiapoliittisista merkityskamppailuista 1970-luvulta 2020-luvulle
(08.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033028
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033028
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa pyritään hahmottelemaan Lenininpuiston nimenmuutoksen ympärillä käytyä merkityskamppailua Helsingissä 1970-luvulta 2020-luvulle muuttuvassa ajallisessa kontekstissa, diskurssianalyyttisestä näkökulmasta ja historiapoliittisesta teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Lenininpuisto perustettiin vuonna 1970 Vladimir Leninin syntymän 100-vuotisjuhlan muistamiseksi. Vuonna 2023, Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaan, Lenininpuiston nimi päätettiin muuttaa Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Analysoimalla Helsingin kaupunginvaltuuston pöytäkirjoja vuosilta 1969-2023 sekä aineistoa tukevaa sanomalehtiaineistoa pyritään tunnistamaan Lenininpuistosta eri aikoina käydyt historiapoliittiset merkityskamppailut merkityssisältöineen ja yhteiskunnallisine implikaatioineen. Tutkimusongelma koostuu kahdesta toisiaan tukevasta tutkimuskysymyksestä: 1) Miten ja millaisia merkityksiä Lenininpuistosta tuotetaan julkisessa keskustelussa 1969-2023 välillä eri aikoina ja miksi? 2) Millaisia historiapoliittisia intressejä ja niihin kytkeytyviä toimijuuksia Lenininpuisto-keskusteluista löytyy?
Vladimir Lenin on ollut merkittävä kohde suomalaisessa historiapolitiikassa, ja häneen kohdistuvaan historiapolitiikkaan ovat tallentuneet monet Suomen idänpolitiikan vaiheet. Lenininpuisto on käsitteellistetty ajan myötä ja eri diskursiivisissa konteksteissa eri tavoin. 1970-luvulla Lenininpuisto nähtiin arvokkaana kunnianosoituksena vallankumousjohtajalle, joka varmisti Suomen itsenäisyyden. 1990-luvulla Lenininpuisto näyttäytyi suomettumisen harmittomana muistutuksena, vuonna 2018 yhtenä monista ongelmallisista nimistä ja arvokkaana muistomerkkinä suomettumisen häpeästä sekä lopulta vuonna 2023 totalitarismin ja sorron symbolina.
Analysoimalla Helsingin kaupunginvaltuuston pöytäkirjoja vuosilta 1969-2023 sekä aineistoa tukevaa sanomalehtiaineistoa pyritään tunnistamaan Lenininpuistosta eri aikoina käydyt historiapoliittiset merkityskamppailut merkityssisältöineen ja yhteiskunnallisine implikaatioineen. Tutkimusongelma koostuu kahdesta toisiaan tukevasta tutkimuskysymyksestä: 1) Miten ja millaisia merkityksiä Lenininpuistosta tuotetaan julkisessa keskustelussa 1969-2023 välillä eri aikoina ja miksi? 2) Millaisia historiapoliittisia intressejä ja niihin kytkeytyviä toimijuuksia Lenininpuisto-keskusteluista löytyy?
Vladimir Lenin on ollut merkittävä kohde suomalaisessa historiapolitiikassa, ja häneen kohdistuvaan historiapolitiikkaan ovat tallentuneet monet Suomen idänpolitiikan vaiheet. Lenininpuisto on käsitteellistetty ajan myötä ja eri diskursiivisissa konteksteissa eri tavoin. 1970-luvulla Lenininpuisto nähtiin arvokkaana kunnianosoituksena vallankumousjohtajalle, joka varmisti Suomen itsenäisyyden. 1990-luvulla Lenininpuisto näyttäytyi suomettumisen harmittomana muistutuksena, vuonna 2018 yhtenä monista ongelmallisista nimistä ja arvokkaana muistomerkkinä suomettumisen häpeästä sekä lopulta vuonna 2023 totalitarismin ja sorron symbolina.