Naisten asunnottomuus Suomessa
Laakso, Lila (2024-05-09)
Naisten asunnottomuus Suomessa
Laakso, Lila
(09.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033155
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033155
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä naisten asunnottomuudesta Suomessa.
Tavoitteena on myös ymmärtää ilmiöitä naisten asunnottomuuden taustalla, ja löytää keinoja
naisille päästä pois asunnottomuuden kierteestä. Tutkimus käsittelee naisten asunnottomuutta
monipuolisten lähteiden ja kirjallisuuden avulla. Tutkimus on rajattu käsittelemään naisten
asunnottomuutta vain Suomessa. Tarkoituksena on luoda lukijalle selkeä kuva
asunnottomuudesta Suomessa, sekä muistuttaa tästä yhteiskunnallisesta ongelmasta.
Tutkimuksen viitekehys tarkastelee naisten asunnottomuutta erilaisten termien avulla, kuten
piiloasunnottomuus, kodittomuus sekä kaupunkitila. Tutkimuksen kirjallisuudessa näkyy niin
sosiaalitieteiden kuin maantieteen lähestymistapoja aiheeseen. Naisten asunnottomuus on
haastava yhteiskunnallinen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarviaan monitieteistä osaamista.
Tutkimuksen haastatteluaineistot koostuvat kolmesta erilaisesta julkaisusta liittyen naisten
asunnottomuuteen. Kaksi näistä on opinnäytetöistä, joissa on mukana tutkijoiden tuottamat
haastattelut. Kolmas aineisto on puolestaan tieteellinen artikkeli, johon on myös koottu tietoa
haastattelujen kautta. Näistä aineistoista tehtiin teoriaohjaava sisällönanalyysi. Teoriaohjaava
sisällönanalyysi toimi tutkimuksessa hyvin, sillä aineistoissa oli merkittävää tietoa itse
asunnottomilta sekä heidän kanssaan työtä tehneiltä alan ammattilaisilta. Aineistoista löydetyt
asiat koottiin yhteen kuitenkin viitekehyksen teorian kanssa.
Tuloksissa ilmeni selkeästi aineistoissa olevat yhtäläisyydet naisten kokemasta
piiloasunnotomuudesta, häpeästä ja turvattomuudesta. Aineistoissa myös painotettiin naisten
kokemia traumoja heidän lapsuudessaan, jotka usein vaikuttivat heidän mielenterveyteensä
aikuisiällä. Avun saaminen oli vaikeaa, ja apu oli usein riittämätöntä. Nämä kaikki luovat omat
haasteensa naisten auttamiseen, mutta avainasemassa voidaan pitää monipuolisen
asiakaslähtöisen avun saamista. Turvallisen ja sukupuolineutraalin kaupunkitilan luominen on
myös tärkeää, jotta naiset pääsevät helpommin avun luokse. Naiserityisyys näkyy
asunnottomuudessa naisten erityistarpeiden huomioimisessa muun muassa kuinka asunnosta
tehdään koti ja kuinka lapsuus ja nuoruustraumat voivat vaikuttaa aikuisiällä. On myös tärkeää
mahdollistettava naisille turvallinen tila käsitellä ongelmiaan yhdessä ammattilaisten kanssa.
Tavoitteena on myös ymmärtää ilmiöitä naisten asunnottomuuden taustalla, ja löytää keinoja
naisille päästä pois asunnottomuuden kierteestä. Tutkimus käsittelee naisten asunnottomuutta
monipuolisten lähteiden ja kirjallisuuden avulla. Tutkimus on rajattu käsittelemään naisten
asunnottomuutta vain Suomessa. Tarkoituksena on luoda lukijalle selkeä kuva
asunnottomuudesta Suomessa, sekä muistuttaa tästä yhteiskunnallisesta ongelmasta.
Tutkimuksen viitekehys tarkastelee naisten asunnottomuutta erilaisten termien avulla, kuten
piiloasunnottomuus, kodittomuus sekä kaupunkitila. Tutkimuksen kirjallisuudessa näkyy niin
sosiaalitieteiden kuin maantieteen lähestymistapoja aiheeseen. Naisten asunnottomuus on
haastava yhteiskunnallinen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarviaan monitieteistä osaamista.
Tutkimuksen haastatteluaineistot koostuvat kolmesta erilaisesta julkaisusta liittyen naisten
asunnottomuuteen. Kaksi näistä on opinnäytetöistä, joissa on mukana tutkijoiden tuottamat
haastattelut. Kolmas aineisto on puolestaan tieteellinen artikkeli, johon on myös koottu tietoa
haastattelujen kautta. Näistä aineistoista tehtiin teoriaohjaava sisällönanalyysi. Teoriaohjaava
sisällönanalyysi toimi tutkimuksessa hyvin, sillä aineistoissa oli merkittävää tietoa itse
asunnottomilta sekä heidän kanssaan työtä tehneiltä alan ammattilaisilta. Aineistoista löydetyt
asiat koottiin yhteen kuitenkin viitekehyksen teorian kanssa.
Tuloksissa ilmeni selkeästi aineistoissa olevat yhtäläisyydet naisten kokemasta
piiloasunnotomuudesta, häpeästä ja turvattomuudesta. Aineistoissa myös painotettiin naisten
kokemia traumoja heidän lapsuudessaan, jotka usein vaikuttivat heidän mielenterveyteensä
aikuisiällä. Avun saaminen oli vaikeaa, ja apu oli usein riittämätöntä. Nämä kaikki luovat omat
haasteensa naisten auttamiseen, mutta avainasemassa voidaan pitää monipuolisen
asiakaslähtöisen avun saamista. Turvallisen ja sukupuolineutraalin kaupunkitilan luominen on
myös tärkeää, jotta naiset pääsevät helpommin avun luokse. Naiserityisyys näkyy
asunnottomuudessa naisten erityistarpeiden huomioimisessa muun muassa kuinka asunnosta
tehdään koti ja kuinka lapsuus ja nuoruustraumat voivat vaikuttaa aikuisiällä. On myös tärkeää
mahdollistettava naisille turvallinen tila käsitellä ongelmiaan yhdessä ammattilaisten kanssa.