Omaisuuden salaaminen toimitusosituksessa
Viitala, Sofia (2024-05-08)
Omaisuuden salaaminen toimitusosituksessa
(08.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052032866
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052032866
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee osapuolten keinoja suojautua omaisuuden salaamiselta pesänjakajan johdolla suoritettujen toimitusositusten osalta varsinkin silloin, kun ositus on ajallisesti jo toimitettu. Tarkastelen sekä siviili-, että rikosoikeuden tarjoamia suojakeinoja. Pyrin myös tunnistamaan ositusta koskevasta säädöspohjasta niitä seikkoja, jotka altistavat osituksen toimittamisen omaisuuden salaamiselle.
Lähestyn aihetta tarkastelemalla osituksen eri vaiheita ja toimitusosituksen erityispiirteitä. Teen myös katsauksen siitä, mikä puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä ei. Avioliitto-oikeudessamme on useampia määräyksiä, joiden perusteella omaisuus on avio-oikeudesta vapaata. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilökohtaiset tai luovuttamattomat oikeudet ja sellainen omaisuus, jonka toinen on ansainnut tai saanut perintönä, lahjana taikka testamentin perusteella avioeron tultua vireille. Jotta voidaan arvioida omaisuuden salaamista, tulee olla käsitys siitä, mikä on sen omaisuuden piiri, joka puolison tulisi osituksen toimittamista varten ilmoittaa.
Aiheen keskiössä on puolisoiden varallisuuden selvittäminen. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että puolisolla, pesänjakajalla tai AL 60 §:n mukaisella uskotulla miehellä ei ole tarvittavia tiedonsaantioikeuksia osituksen perustavista tiedoista. Tiedonsaantioikeuksien puuttuminen antaa tosiasiallisen mahdollisuuden omaisuuden salaamiseen. Omaisuuden salaaminen ja ilmoittamatta jättäminen luetteloon voi tulla rangaistavaksi petoksena. Esitutkinnan käynnistäminen on ainoa keino, jolla voidaan varmistua osituksen perustaksi ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta.
Lähestyn aihetta tarkastelemalla osituksen eri vaiheita ja toimitusosituksen erityispiirteitä. Teen myös katsauksen siitä, mikä puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä ei. Avioliitto-oikeudessamme on useampia määräyksiä, joiden perusteella omaisuus on avio-oikeudesta vapaata. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilökohtaiset tai luovuttamattomat oikeudet ja sellainen omaisuus, jonka toinen on ansainnut tai saanut perintönä, lahjana taikka testamentin perusteella avioeron tultua vireille. Jotta voidaan arvioida omaisuuden salaamista, tulee olla käsitys siitä, mikä on sen omaisuuden piiri, joka puolison tulisi osituksen toimittamista varten ilmoittaa.
Aiheen keskiössä on puolisoiden varallisuuden selvittäminen. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että puolisolla, pesänjakajalla tai AL 60 §:n mukaisella uskotulla miehellä ei ole tarvittavia tiedonsaantioikeuksia osituksen perustavista tiedoista. Tiedonsaantioikeuksien puuttuminen antaa tosiasiallisen mahdollisuuden omaisuuden salaamiseen. Omaisuuden salaaminen ja ilmoittamatta jättäminen luetteloon voi tulla rangaistavaksi petoksena. Esitutkinnan käynnistäminen on ainoa keino, jolla voidaan varmistua osituksen perustaksi ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta.