Sosiaalinen segregaatio Turussa : postinumeroaluekohtaiseen dataan perustuva tutkimus
Strauss, Oskar (2024-05-09)
Sosiaalinen segregaatio Turussa : postinumeroaluekohtaiseen dataan perustuva tutkimus
(09.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033302
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033302
Tiivistelmä
Kaupunkien sosiaalinen segregaation on maailmassa yleistyvä ilmiö, joka johtuu megatrendien kuten urbanisaatiosta ja tulotasojen erojen kasvusta. Kaupunkien eri alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan synnyttäen asukkaiden välistä eriarvoisuuttaa kaupunkitilassa. Nämä elintasoerot polarisoivat yhteiskuntaa ja johtavat siihen, että huono-osaisuuden eri muodot voimistuvat ja kasautuvat samoille alueille. Suomessa on myös havaittu sosiaalista segregaatiota, Turun seudulla tulotasoihin perustuva segregaatio on voimistunut 2000-luvulla. Tilastokeskuksen tuottama Paavo – postinumeroalueinen avoin tieto -tilasto, koostuu koko Suomen postinumeroalueista ja niiden sosioekonomisista muuttujista. Käytin tätä aineistoa tutkiessani tilastollisin menetelmin sosiaalista segregaatiota Turussa. Käytin muuttujina tutkimuksessani aiemman kirjallisuuden pohjalta valittuja sosiaalista segregaatiota indikoivia tietoja. Näitä olivat ennen kaikkea keskitulot, koulutustaso, yhden vanhemman lapsiperheet ja työttömät.
Karsin aineistosta ensin kaikki muut Turun postinumeroalueet pois, paitsi kolmen matalimman ja kolmen korkeimman tulotason postinumeroalueet. Tulotasoiltaan kolme matalinta aluetta olivat Pansio ja Perno, Pahaniemi sekä Iso-Heikkilä. Kolme tulotasoiltaan korkeinta aluetta olivat Hirvensalo, Kakskerta ja Pitkämäki. Alueiden väestörakenteessa nähdään selkeästi eroja, ei vain korkean ja matalan tulotason alueita vertaillen, vaan myös koko Turun keskiarvoon verraten. Myös koulutus tasossa huomataan selkeästi, miten matalan tulotason alueilla suurempi osa väestöstä on käynyt vain ensimmäisen asteen tutkinnon, kuin korkean tulotason alueilla. Tuloksista saadaan selville, että Turun asuinalueiden välissä on selkeästi huomattavissa sosiaalista segregaatiota. Alueet eivät eroa vain toisistaan, vaan korkean tulotason alueet ja matalan tulotason alueet eroavat myös Turun keskiarvosta. Matalan tulotason alueille kasautuu siis useita huono-osaisuuden muotoja ja nämä kolme aluetta ovat myös maantieteellisesti lähekkäin toisiaan.
Karsin aineistosta ensin kaikki muut Turun postinumeroalueet pois, paitsi kolmen matalimman ja kolmen korkeimman tulotason postinumeroalueet. Tulotasoiltaan kolme matalinta aluetta olivat Pansio ja Perno, Pahaniemi sekä Iso-Heikkilä. Kolme tulotasoiltaan korkeinta aluetta olivat Hirvensalo, Kakskerta ja Pitkämäki. Alueiden väestörakenteessa nähdään selkeästi eroja, ei vain korkean ja matalan tulotason alueita vertaillen, vaan myös koko Turun keskiarvoon verraten. Myös koulutus tasossa huomataan selkeästi, miten matalan tulotason alueilla suurempi osa väestöstä on käynyt vain ensimmäisen asteen tutkinnon, kuin korkean tulotason alueilla. Tuloksista saadaan selville, että Turun asuinalueiden välissä on selkeästi huomattavissa sosiaalista segregaatiota. Alueet eivät eroa vain toisistaan, vaan korkean tulotason alueet ja matalan tulotason alueet eroavat myös Turun keskiarvosta. Matalan tulotason alueille kasautuu siis useita huono-osaisuuden muotoja ja nämä kolme aluetta ovat myös maantieteellisesti lähekkäin toisiaan.