Opettajan työhyvinvoinnin merkitys luokkahuoneen ilmapiirille : Integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opetustyö on tunnistettu haastavaksi ja kuormittavaksi ammatiksi ympäri maailmaa. Opettajat kokevat muita ammattiryhmiä enemmän stressiä ja ovat alttiita uupumukselle. Opettajien työhyvinvointi onkin noussut ajankohtaiseksi keskustelunaiheeksi, sillä työpahoinvoinnista kärsivä opettaja on koko yhteiskuntaa koskeva haaste. Opettajan stressi ja työuupumus heikentävät luokan sisäisiä vuorovaikutussuhteita, oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä, opetuksen laatua ja sitä kautta myös oppilaiden akateemisia saavutuksia. Nämä kaikki tekijät ovat yhteydessä luokkahuoneilmapiiriin. Opettajan työn imun kokemukset puolestaan parantavat ilmapiirin laatua, sillä ne ovat usein yhteydessä parempaan työkykyyn ja myönteisiin tuntemuksiin työssä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää opettajan työhyvinvoinnin merkitys luokkahuoneen ilmapiirille. Jotta opettajien työhyvinvoinnista saisi kokonaisvaltaisen kuvan, on kartoitettava myös opetustyön stressitekijöitä ja työhyvinvointia edistäviä piirteitä. Näistä muodostuivat katsauksen tutkimuskysymykset, jotka ohjasivat lähestymistapaa aiheeseen. Tarkan yleiskuvan saamiseksi tutkimustavaksi valikoitui integratiivinen kirjallisuuskatsaus, johon voi sisällyttää niin laadulliset kuin määrällisetkin tutkimukset. Aineistonhaku toteutettiin kahteen eri tieteelliseen tietokantaan, joista valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella 13 vertaisarvioitua tutkimusta. Julkaisuharhan välttämiseksi aineistoja etsittiin vielä manuaalisesti sekä lumipallotekniikkaa hyödyntäen. Alkuperäisartikkeleiden sopivuus katsaukseen todennettiin laadunarvioinnilla, ja lopuksi aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä eli induktiivisella aineiston analyysilla. Tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, ja ne korostavat opetustyön kuormittavien piirteiden moninaisuutta ja niiden heikentäviä vaikutuksia opettajien työhyvinvointiin. Kuormituksesta selviytyäkseen opettajat tarvitsevat tehokkaita selviytymisstrategioita sekä yksilöllisiä voimavaroja. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, sillä opettajat ovat keskeisessä asemassa oppimista tukevan ilmapiirin luomisessa. Opettajan uupumus heijastuu suoraan luokkahuoneen ilmapiiriin. Kuormittuneen opettajan on vaikeampi luoda myönteisiä vuorovaikutussuhteita oppilaiden kanssa sekä ylläpitää tehokasta toiminnan organisointia. Tulosten mukaan positiivisten tunteiden ja myönteisen minäkäsityksen on puolestaan havaittu edistävän luokkahuoneilmapiiriä. Opettajien työhyvinvointia ja luokkahuoneilmapiiriä on erillisinä käsitteinä tutkittu paljon, mutta niiden keskinäistä yhteyttä suhteellisen vähän. Tämän lisäksi aikaisemmat tutkimukset ovat kohdistuneet opettajien työpahoinvoinnin selittämiseen, muttei niinkään työhyvinvoinnin ylläpitämiseen tai kehitykseen. Tutkimusten pääpaino tulisi siirtää työhyvinvoinnin negatiivisista piirteistä kohti positiivisia näkökulmia, jotta voitaisiin ymmärtää, mitkä tekijät tekevät opetustyöstä mielekkään ja miten opettajia voitaisiin motivoida ja innostaa jatkamaan työssään. Lisäksi tarjoamalla konkreettista tukea ja tietoa opettajille luokkahuoneilmapiirin parantamiseksi, voidaan edistää työhyvinvoinnin ja oppimisympäristön laadun kehitystä.