FAP-entsyymi osana biotulevaisuutta
Härkönen, Kirsi (2024-05-13)
FAP-entsyymi osana biotulevaisuutta
(13.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052235156
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052235156
Tiivistelmä
Vuonna 2017 mikrolevän kloroplastissa havaittiin harvinainen fotoentsyymityyppi, FAPentsyymi, joka kykenee katalysoimaan vapaiden pitkäketjuisten rasvahappojen dekarboksylaatiota sinisen valon avulla. Reaktion lopputuloksena saadaan tuotettua
alkaaneja sekä alkeeneja. Entsyymin reaktio tapahtuu valoa sitovan flaviiniadeniinidinukleotidi (FAD) -kofaktorin avulla, joka irrottaa elektronin rasvahapposubstraatilta katalyysin käynnistämiseksi. Tämän tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä FAP-entsyymin rakenteesta, erityispiirteistä ja reaktiomekanismista. Lisäksi siinä käsitellään sen soveltuvuutta biotekniikan prosesseissa, kuten biopolttoaineiden ja biohajoavien muovien valmistuksessa.
Tutkielmassa päästiin siihen lopputulokseen, että FAP-entsyymi on lupaava biokatalyytti hiilivetypolttoaineiden tuottamisessa pitkäketjuisista rasvahapoista. Entsyymin rakenteessa on kaksi erillistä domeenia, joista toiseen sitoutuu FAD-kofaktori ja toiseen rasvahapposubstraatti. Entsyymin aktiivisen kohdan rakenne mahdollistaa sen monipuolisen käytön erilaisten karboksyylihappojen kanssa. FAP-entsyymi voi toimia tehokkaasti biohajoavien muovien kierrätyksessä, erityisesti muuttamalla alifaattisia pitkäketjuisia dikarboksyylihappoja alkaaneiksi. Tutkielma lisää tietämystä FAP-entsyymin sovellusmahdollisuuksista ja tarjoaa näkemyksiä sen mahdollisista haasteista ja rajoituksista eri sovelluksissa.
alkaaneja sekä alkeeneja. Entsyymin reaktio tapahtuu valoa sitovan flaviiniadeniinidinukleotidi (FAD) -kofaktorin avulla, joka irrottaa elektronin rasvahapposubstraatilta katalyysin käynnistämiseksi. Tämän tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä FAP-entsyymin rakenteesta, erityispiirteistä ja reaktiomekanismista. Lisäksi siinä käsitellään sen soveltuvuutta biotekniikan prosesseissa, kuten biopolttoaineiden ja biohajoavien muovien valmistuksessa.
Tutkielmassa päästiin siihen lopputulokseen, että FAP-entsyymi on lupaava biokatalyytti hiilivetypolttoaineiden tuottamisessa pitkäketjuisista rasvahapoista. Entsyymin rakenteessa on kaksi erillistä domeenia, joista toiseen sitoutuu FAD-kofaktori ja toiseen rasvahapposubstraatti. Entsyymin aktiivisen kohdan rakenne mahdollistaa sen monipuolisen käytön erilaisten karboksyylihappojen kanssa. FAP-entsyymi voi toimia tehokkaasti biohajoavien muovien kierrätyksessä, erityisesti muuttamalla alifaattisia pitkäketjuisia dikarboksyylihappoja alkaaneiksi. Tutkielma lisää tietämystä FAP-entsyymin sovellusmahdollisuuksista ja tarjoaa näkemyksiä sen mahdollisista haasteista ja rajoituksista eri sovelluksissa.