Paikallisyhteisöjen ja alkuperäistiedon merkitys kestävässä kehityksessä Pohjois-Botswanassa
Luukkonen, Liisasisko (2024-05-13)
Paikallisyhteisöjen ja alkuperäistiedon merkitys kestävässä kehityksessä Pohjois-Botswanassa
Luukkonen, Liisasisko
(13.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052235080
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052235080
Tiivistelmä
Alkuperäiskansoihin ja -tietoon liittyvä tutkimus on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana, kun paikallisyhteisöjen osallisuuden ja tietojen merkitys on alettu tunnistaa globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon torjunnassa. Tästä huolimatta alkuperäiskansat jäävät edelleen usein alisteiseen asemaan, jos valtioiden hallintojärjestelmät eivät mahdollista paikallisten valtaa päätöksenteossa. Tällöin ympäristössä voi tapahtua muutoksia, joihin paikalliset eivät pääse vaikuttamaan, ja joista he pahimmillaan kärsivät. Tutkielmani tavoitteena onkin selvittää, miten toimijalähtöinen kestävä kehitys toteutuu Choben alueella Pohjois-Botswanassa, jonka luonnonympäristö ja elinkeinorakenne on ollut viimeiset vuosikymmenet merkittävässä muutoksessa. Pyrin pääsemään tavoitteeseeni selvittämällä, millaista tietoa paikallisilla on ympäristöstään, miten he pääsevät hyödyntämään sitä päätöksenteossa, ja miten alkuperäistietoa olisi mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa.
Käytin tutkielman aineistona kolmea itse keräämääni haastattelua sekä Choben integroitua maankäyttösuunnitelmaa vuodelta 2017. Haastattelujen avulla pyrin tuomaan paikallisten näkökulman esille, sillä toimijalähtöisyys on tutkielmani keskiössä. Maankäyttösuunnitelmaa analysoimalla pyrin sen sijaan ymmärtämään, miten Botswanan valtion tasolla suhtaudutaan toimijalähtöiseen kehitykseen. Käytin sekä haastattelujen että maankäyttösuunnitelman analysoimisessa menetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa selvisi, että paikallisten tietämys ympäristöstään on pitkälti perustunut perinteisten elinkeinojen, kuten kalastuksen ja maanviljelyn harjoittamiseen aikakaudella, jolloin väestönkasvu ei Choben alueella ollut yhtä suurta kuin nykypäivänä. Vaikka alkuperäiskansojen tietoutta ympäristöstä pyritäänkin huomioimaan sekä paikallisten että hallituksen toimesta enenevissä määrin, on lisääntyneen ihmisten ja villieläinten välisen konfliktin sekä kasvavan turismipaineen vuoksi alkuperäistietoa hyödynnettävä tulevaisuudessa mahdollisesti uusilla tavoilla. Choben alueella tulisikin panostaa tulevaisuudessa esimerkiksi ekoturismiin, joka mahdollistaa sekä alkuperäistiedon säilyttämisen ja paikallisten osallisuuden että ympäristönsuojelun.
Käytin tutkielman aineistona kolmea itse keräämääni haastattelua sekä Choben integroitua maankäyttösuunnitelmaa vuodelta 2017. Haastattelujen avulla pyrin tuomaan paikallisten näkökulman esille, sillä toimijalähtöisyys on tutkielmani keskiössä. Maankäyttösuunnitelmaa analysoimalla pyrin sen sijaan ymmärtämään, miten Botswanan valtion tasolla suhtaudutaan toimijalähtöiseen kehitykseen. Käytin sekä haastattelujen että maankäyttösuunnitelman analysoimisessa menetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa selvisi, että paikallisten tietämys ympäristöstään on pitkälti perustunut perinteisten elinkeinojen, kuten kalastuksen ja maanviljelyn harjoittamiseen aikakaudella, jolloin väestönkasvu ei Choben alueella ollut yhtä suurta kuin nykypäivänä. Vaikka alkuperäiskansojen tietoutta ympäristöstä pyritäänkin huomioimaan sekä paikallisten että hallituksen toimesta enenevissä määrin, on lisääntyneen ihmisten ja villieläinten välisen konfliktin sekä kasvavan turismipaineen vuoksi alkuperäistietoa hyödynnettävä tulevaisuudessa mahdollisesti uusilla tavoilla. Choben alueella tulisikin panostaa tulevaisuudessa esimerkiksi ekoturismiin, joka mahdollistaa sekä alkuperäistiedon säilyttämisen ja paikallisten osallisuuden että ympäristönsuojelun.