Suurten konsernien kansainvälinen vähimmäisverotus : Tutkielma vähimmäisveron taustoista ja arvioiduista vaikutuksista haitallisen verokilpailun ja aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemisessä
Mäkelä, Iiris (2024-05-11)
Suurten konsernien kansainvälinen vähimmäisverotus : Tutkielma vähimmäisveron taustoista ja arvioiduista vaikutuksista haitallisen verokilpailun ja aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemisessä
(11.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052234932
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052234932
Tiivistelmä
Globalisaatio ja digitalisaatio ovat tuoneet mukanaan merkittäviä muutoksia kansainväliselle liiketoiminnalle. Kansainvälisen vero-oikeuden perusperiaatteet olivat kuitenkin pysyneet pitkään samana, eivätkä enää soveltuneet toimintaympäristön muutosten tuomiin haasteisiin. Erityisesti suuret monikansalliset konsernit ovat onnistuneet hyödyntämään kansallisten verojärjestelmien välisiä epäjohdonmukaisuuksia. Yritystoiminnassa on yleistynyt erilaisten aggressiivisen verosuunnittelun keinoin toteutettava voittojen siirto matalan verotuksen lainkäyttöalueille, jolla yritykset pyrkivät välttämään verotusta tai saavuttamaan matalamman verotuksen tason. Tämä on puolestaan luonut valtioille kannustimia haitallisen verokilpailun harjoittamiseen, jossa valtiot etenkin matalalla yhteisöverokannalla houkuttelevat liiketoimintaa alueilleen. Seurauksena erityisesti korkeamman yhteisöverotason valtiot kärsivät veropaosta ja siitä aiheutuvasta veropohjan rapautumisesta.
Tarve uudistaa kansainvälistä yritysverotusta vastaamaan digitaalisen talouden ajan tuomiin haasteisiin johti kansainväliseen yhteistyöhön, jonka seurauksena OECD ja G20-valtiot esittelivät kahden pilarin sääntelykokonaisuuden, josta pilari 2 koskee kansainvälistä 15 prosentin vähimmäisverotasoa monikansallisille suurkonserneille. Alkuvuoteen 2024 mennessä vähimmäisverohanke on edennyt jo EU-direktiivin ja sen myötä Suomessa säädetyn lain suurten konsernien vähimmäisverosta voimassaoloon. Huolimatta laajasta globaalista sitoutumisesta vähimmäisverosääntelyn voimaansaattamiseksi, sääntelyn tulevaisuus on monessa valtiossa vielä epävarmaa.
Tämän ON-tutkielman tarkoituksena on toimia kehystutkimuksena vähimmäisverotukseen ja luoda monimutkaisesta hankkeesta ja sen myötä syntyneestä sääntelykokonaisuudesta ja sen toiminnan pääpiirteistä kokonaiskuva. Erityisesti tutkielma pyrkii arvioimaan, mitä mahdollisuuksia vähimmäisverolla on vaikuttaa haitalliseen verokilpailuun ja aggressiiviseen verosuunnitteluun sekä sitä, mitkä tekijät vaikuttavat vähimmäisverosääntelyn tavoitteiden mukaiseen toteutumiseen.
Tutkielman keskeisiä havaintoja ovat se, että mikäli vähimmäisvero otetaan suunnitelmien mukaisesti laajalti käyttöön, on sillä todennäköisesti pitkällä aikavälillä merkittäviäkin vaikutuksia kansainvälisen yritystoiminnan verotuksen yhdenmukaistamiselle. Vähimmäisverolla on mahdollisuuksia kaventaa valtioiden välisten veroasteiden eroja ja vähentää siten kannustimia harjoittaa yhteisöverokannalla tapahtuvaa haitallista verokilpailua. Täten myös suurten konsernien intressit aggressiiviseen verosuunnitteluun voittojen siirroilla heikkenevät. Paljon on kuitenkin kiinni siitä, miten laaja sitoutuminen vähimmäisverotukseen globaalisti tulevaisuudessa saavutetaan.
Tarve uudistaa kansainvälistä yritysverotusta vastaamaan digitaalisen talouden ajan tuomiin haasteisiin johti kansainväliseen yhteistyöhön, jonka seurauksena OECD ja G20-valtiot esittelivät kahden pilarin sääntelykokonaisuuden, josta pilari 2 koskee kansainvälistä 15 prosentin vähimmäisverotasoa monikansallisille suurkonserneille. Alkuvuoteen 2024 mennessä vähimmäisverohanke on edennyt jo EU-direktiivin ja sen myötä Suomessa säädetyn lain suurten konsernien vähimmäisverosta voimassaoloon. Huolimatta laajasta globaalista sitoutumisesta vähimmäisverosääntelyn voimaansaattamiseksi, sääntelyn tulevaisuus on monessa valtiossa vielä epävarmaa.
Tämän ON-tutkielman tarkoituksena on toimia kehystutkimuksena vähimmäisverotukseen ja luoda monimutkaisesta hankkeesta ja sen myötä syntyneestä sääntelykokonaisuudesta ja sen toiminnan pääpiirteistä kokonaiskuva. Erityisesti tutkielma pyrkii arvioimaan, mitä mahdollisuuksia vähimmäisverolla on vaikuttaa haitalliseen verokilpailuun ja aggressiiviseen verosuunnitteluun sekä sitä, mitkä tekijät vaikuttavat vähimmäisverosääntelyn tavoitteiden mukaiseen toteutumiseen.
Tutkielman keskeisiä havaintoja ovat se, että mikäli vähimmäisvero otetaan suunnitelmien mukaisesti laajalti käyttöön, on sillä todennäköisesti pitkällä aikavälillä merkittäviäkin vaikutuksia kansainvälisen yritystoiminnan verotuksen yhdenmukaistamiselle. Vähimmäisverolla on mahdollisuuksia kaventaa valtioiden välisten veroasteiden eroja ja vähentää siten kannustimia harjoittaa yhteisöverokannalla tapahtuvaa haitallista verokilpailua. Täten myös suurten konsernien intressit aggressiiviseen verosuunnitteluun voittojen siirroilla heikkenevät. Paljon on kuitenkin kiinni siitä, miten laaja sitoutuminen vähimmäisverotukseen globaalisti tulevaisuudessa saavutetaan.