Tekoälyn integrointi taloushallinnon järjestelmiin ja prosesseihin
Toivanen, Senja (2024-05-03)
Tekoälyn integrointi taloushallinnon järjestelmiin ja prosesseihin
Toivanen, Senja
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052336036
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052336036
Tiivistelmä
Kehittyneet tietojärjestelmät ja uudet teknologiat ovat välttämättömiä taloushallinnon uudistumisen kannalta. Yrityksen keskeisimpänä toimintona taloushallinto vaatii jatkuvaa kehitystä varmistaakseen onnistuneen liiketoiminnan, laadukkaan raportoinnin sekä tehokkaan tiedon käsittelyn. Taloushallinto koskettaa kaikkia yrityksen liiketoiminta-alueita ja siksi se onkin osasto, jossa tehokas päätöksenteko on tarpeen.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ja miksi tekoäly on järkevää sitoa osaksi taloushallintoa. Lisäksi perehdytään integraation mahdollisiin haasteisiin ja edellytyksiin. Aihetta käsitellään yrityksen ja sen henkilöstön kannalta, eikä tarkoituksena ole perehtyä kuluttaja- ja asiakaspuoleen. Lisäksi tarkastellaan, mitä vaikutuksia teknologialla on koko organisaatioon ja millaista tutkimusta vielä tarvitaan. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty taloushallintoa ja tekoälyä käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Miten tekoäly vaikuttaa taloushallintoon? Miten tekoäly saadaan integroitua osaksi taloushallintoa? Mitä integraatio vaatii yritykseltä?
Tulokset osoittavat, että tekoälyn rooli taloushallinnossa on merkittävä. Se voisi poistaa työntekijöiltä rutiinitehtävien taakaan ja vapauttaa aikaa strategisiin tehtäviin. Integraation kannalta erityisesti hyvä valmistautuminen ja oikeanlainen strategia ovat välttämättömiä. Myös organisaation sisäisiin kulttuurimuutoksiin tulee varautua. Vaikka tekoälyn hyödyt yrityksissä tunnistetaan jo laajalti, sen hyödyntäminen on kuitenkin suhteellisen harvinaista. Edelleen suuri osa taloushallinnon prosesseista tapahtuu manuaalisesti, mikä vie yrityksiltä turhaan resursseja ja aikaa.
Integraation luonne ja toteutustapa ovat riippuvaisia useista tekijöistä. Toteutukseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa ja ennen integraatiota tulisikin aina tehdä yrityskohtainen kartoitus. Integraatio tulisi toteuttaa todelliseen tarpeeseen, eikä prosessia pitäisi ajatella pelkästään teknologia edellä. Tekoälyn onnistunut integrointi taloushallintoon parantaisi kokonaisvaltaista tuottavuutta ja tehokkuutta. Samalla se vähentäisi kustannuksia ja lisäisi päätöksenteon sekä raporttien tarkkuutta. Erityisesti integraation mahdolliset haasteet ja riskit usein kuitenkin jarruttavat prosessia.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ja miksi tekoäly on järkevää sitoa osaksi taloushallintoa. Lisäksi perehdytään integraation mahdollisiin haasteisiin ja edellytyksiin. Aihetta käsitellään yrityksen ja sen henkilöstön kannalta, eikä tarkoituksena ole perehtyä kuluttaja- ja asiakaspuoleen. Lisäksi tarkastellaan, mitä vaikutuksia teknologialla on koko organisaatioon ja millaista tutkimusta vielä tarvitaan. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty taloushallintoa ja tekoälyä käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Miten tekoäly vaikuttaa taloushallintoon? Miten tekoäly saadaan integroitua osaksi taloushallintoa? Mitä integraatio vaatii yritykseltä?
Tulokset osoittavat, että tekoälyn rooli taloushallinnossa on merkittävä. Se voisi poistaa työntekijöiltä rutiinitehtävien taakaan ja vapauttaa aikaa strategisiin tehtäviin. Integraation kannalta erityisesti hyvä valmistautuminen ja oikeanlainen strategia ovat välttämättömiä. Myös organisaation sisäisiin kulttuurimuutoksiin tulee varautua. Vaikka tekoälyn hyödyt yrityksissä tunnistetaan jo laajalti, sen hyödyntäminen on kuitenkin suhteellisen harvinaista. Edelleen suuri osa taloushallinnon prosesseista tapahtuu manuaalisesti, mikä vie yrityksiltä turhaan resursseja ja aikaa.
Integraation luonne ja toteutustapa ovat riippuvaisia useista tekijöistä. Toteutukseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa ja ennen integraatiota tulisikin aina tehdä yrityskohtainen kartoitus. Integraatio tulisi toteuttaa todelliseen tarpeeseen, eikä prosessia pitäisi ajatella pelkästään teknologia edellä. Tekoälyn onnistunut integrointi taloushallintoon parantaisi kokonaisvaltaista tuottavuutta ja tehokkuutta. Samalla se vähentäisi kustannuksia ja lisäisi päätöksenteon sekä raporttien tarkkuutta. Erityisesti integraation mahdolliset haasteet ja riskit usein kuitenkin jarruttavat prosessia.