Lapsisakon vaikutukset naisten urakehitykseen ja työmarkkinatuloksiin Suomessa
Grundström, Ida (2024-05-06)
Lapsisakon vaikutukset naisten urakehitykseen ja työmarkkinatuloksiin Suomessa
Grundström, Ida
(06.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052336231
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052336231
Tiivistelmä
Vanhemmuudella nähdään olevan negatiivinen vaikutus äitien työmarkkinatuloksiin, kuten palkkatasoon ja työllisyyteen. Toisaalta tätä samaa negatiivista vaikutusta ei havaita isien työmarkkinatuloksissa. Tähän negatiiviseen vaikutukseen viitataan termillä lapsisakko. Lapsisakon voidaan nähdä muodostavan huomattavan osan jäljellä olevasta sukupuolten välisestä epätasa-arvosta työmarkkinatuloksissa kehittyneissä maissa. Lapsisakkoa on yleisesti perusteltu muun muassa biologisilla selityksillä, vanhempien tulorakenteella, perhepolitiikalla sekä sukupuolinormeilla ja kulttuurilla. Lapsisakko on paljon tutkittu ja laajasti tunnistettu ilmiö taloustieteessä.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten lapsisakko vaikuttaa naisten työmarkkinatuloksiin ja urakehitykseen sekä millainen vaikutus lapsisakolla on sukupuolten eriarvoisuuteen Suomessa. Tutkielmassa hyödynnetään runsaasti aikaisempaa empiiristä tutkimusta sekä muuta aiheeseen liittyvää tieteellistä kirjallisuutta. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan avoimia aiheeseen liittyviä tilastoja ja havainnollistetaan niitä Rohjelmointikielellä analyysin tueksi.
Suomessa havaitaan huomattava pitkän ja lyhyen aikavälin lapsisakko naisten työmarkkinatuloksissa. Merkittäväksi lapsisakon selitykseksi Suomessa nousee perhepolitiikka; vanhempainpäivärahat sekä kotihoidon tuet jakautuvat hyvin epätasaisesti vanhempien kesken. Tämän seurauksena suomalaiset äidit ovat keskimäärin hyvin pitkän aikaa kotona, mikä johtaa äitien heikentyneisiin työmarkkinatuloksiin. Heikentyneitä työmarkkinatuloksia selittää etenkin työurakatkosten aikana laskenut inhimillinen pääoma. Kotihoidon tuella sekä varhaiskasvatuksella voidaan nähdä olevan merkittävä rooli työurakatkosten lyhentämisessä; alhaisempi kotihoidon tuki tekee varhaiskasvatuksen hyödyntämisen kannattavammaksi, mikä voi johtaa lyhyempiin työurakatkoksiin.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten lapsisakko vaikuttaa naisten työmarkkinatuloksiin ja urakehitykseen sekä millainen vaikutus lapsisakolla on sukupuolten eriarvoisuuteen Suomessa. Tutkielmassa hyödynnetään runsaasti aikaisempaa empiiristä tutkimusta sekä muuta aiheeseen liittyvää tieteellistä kirjallisuutta. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan avoimia aiheeseen liittyviä tilastoja ja havainnollistetaan niitä Rohjelmointikielellä analyysin tueksi.
Suomessa havaitaan huomattava pitkän ja lyhyen aikavälin lapsisakko naisten työmarkkinatuloksissa. Merkittäväksi lapsisakon selitykseksi Suomessa nousee perhepolitiikka; vanhempainpäivärahat sekä kotihoidon tuet jakautuvat hyvin epätasaisesti vanhempien kesken. Tämän seurauksena suomalaiset äidit ovat keskimäärin hyvin pitkän aikaa kotona, mikä johtaa äitien heikentyneisiin työmarkkinatuloksiin. Heikentyneitä työmarkkinatuloksia selittää etenkin työurakatkosten aikana laskenut inhimillinen pääoma. Kotihoidon tuella sekä varhaiskasvatuksella voidaan nähdä olevan merkittävä rooli työurakatkosten lyhentämisessä; alhaisempi kotihoidon tuki tekee varhaiskasvatuksen hyödyntämisen kannattavammaksi, mikä voi johtaa lyhyempiin työurakatkoksiin.