Digitaalinen keskuspankkiraha euroalueella
Kangas, Oskari (2024-05-14)
Digitaalinen keskuspankkiraha euroalueella
(14.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052436820
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052436820
Tiivistelmä
Käteisen käyttö maksuvälineenä on vähentynyt viime vuosina niin globaalisti kuin myös euroalueella. Digitalisaation myötä erilaiset digitaaliset maksutavat, kuten korttimaksaminen ja mobiilimaksaminen, ovat kasvattaneet suosiotaan kuluttajien keskuudessa, ja COVID-19-pandemia vauhditti tätä trendiä entisestään. Myös erilaiset kryptovaluutat, suosituimpana Bitcoin, ovat tulleet viime vuosien aikana suuren yleisön tietoisuuteen. Käteinen on kuitenkin toistaiseksi ainoa keskuspankkien suoraan kuluttajille tarjoama maksutapa. Perinteisen käteisen suosion laskiessa ovat keskuspankit ympäri maailmaa alkaneet pohtia oman digitaalisen rahamuodon tuomista kuluttajamarkkinoille. Yleisellä tasolla kyseisestä rahamuodosta käytetään nimitystä digitaalinen keskuspankkiraha ja euroalueella siitä käytetään nimeä digitaalinen euro. Digitaalisen keskuspankkirahan sanotaan olevan käteisen digitaalinen vastine, joka tulisi käteisen rinnalle. Digitaalisen keskuspankkirahan markkinoille tuomisella olisi luonnollisesti vaikutuksia niin rahoituksen välittäjiin, kuluttajiin kuin talouteen yleisesti.
Aiheena digitaalinen keskuspankkiraha on verrattain tuore, mutta ajankohtainen. Tämä tutkielma on tehty kirjallisuuskatsauksena ja pohjautuu aiheesta tehtyihin tieteellisiin artikkeleihin. Tutkielmassa käsitellään motiiveja digitaalisen keskuspankkirahan toteuttamiseen ja sen tuomia mahdollisia vaikutuksia talouteen niin yleisellä tasolla kuin tarkemmin euroalueella. Digitaalisen keskuspankkirahan kehittämisen motiivit keskuspankkien näkökulmasta liittyvät pitkälti yksityisen sektorin kasvaneeseen osuuteen rahamarkkinoilla. Tämän seurauksena erilaiset kaupalliset toimijat voivat käyttää kasvanutta markkinaosuuttaan omien intressien ajamiseen välittämättä yhteisistä eduista. Myös yksityisen sektorin varassa olevat erilaiset kryptovaluutat ovat saaneet keskuspankkeja pohtimaan digitaalisille maksuvälinemarkkinoille tuloa. Digitaalinen keskuspankkiraha voisi toteutuessaan tuoda myös merkittäviä lisäyksiä keskuspankkien mahdollisuuksiin toteuttaa rahapolitiikkaa esimerkiksi digitaaliselle keskuspankkirahalle maksettavan koron myötä tai sen toimiessa eräänlaisena kotitalouksien kulutuksen mittarina keskuspankeille.
Digitaalisen keskuspankkirahan vaikutukset talouteen riippuvat pitkälti sen toteutustavasta, johon on useita erilaisia vaihtoehtoja liittyen muun muassa liikepankkien rooliin ja mahdolliseen korkoominaisuuden lisäämiseen. Digitaalisen keskuspankkirahan tuomia mahdollisia positiivisia vaikutuksia ovat muun muassa ihmisten taloudellisen osallisuuden kasvattaminen, transaktiokustannusten vähentyminen kuluttajien näkökulmasta ja taloudellisen kriisinsietokyvyn parantaminen. Digitaalinen keskuspankkiraha on saanut kritiikkiä esimerkiksi yksityisyydensuojan toteutumisesta, tietoturvasta ja mahdollisesta kilpailuasetelmasta liikepankkien ja keskuspankkien välillä.
Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti oman suunnitelmansa digitaalisen euroon liittyen vuoden 2023 lokakuussa. EKP on omassa suunnittelutyössään lähtenyt siitä, että digitaalinen euro tulisi ensisijaisesti ainoastaan uudeksi maksuvälineeksi kuluttajille käteisen rinnalle ilman korkoominaisuutta, jolloin vaikutukset liikepankkeihin eivät todennäköisesti olisi niin merkittäviä. EKP on myös linjannut kehittävänsä digitaalista euroa tiiviissä yhteistyössä liikepankkien kanssa. Lopullista päätöstä digitaalisen euron käyttöönotosta EKP ei ole kuitenkaan vielä tehnyt.
Aiheena digitaalinen keskuspankkiraha on verrattain tuore, mutta ajankohtainen. Tämä tutkielma on tehty kirjallisuuskatsauksena ja pohjautuu aiheesta tehtyihin tieteellisiin artikkeleihin. Tutkielmassa käsitellään motiiveja digitaalisen keskuspankkirahan toteuttamiseen ja sen tuomia mahdollisia vaikutuksia talouteen niin yleisellä tasolla kuin tarkemmin euroalueella. Digitaalisen keskuspankkirahan kehittämisen motiivit keskuspankkien näkökulmasta liittyvät pitkälti yksityisen sektorin kasvaneeseen osuuteen rahamarkkinoilla. Tämän seurauksena erilaiset kaupalliset toimijat voivat käyttää kasvanutta markkinaosuuttaan omien intressien ajamiseen välittämättä yhteisistä eduista. Myös yksityisen sektorin varassa olevat erilaiset kryptovaluutat ovat saaneet keskuspankkeja pohtimaan digitaalisille maksuvälinemarkkinoille tuloa. Digitaalinen keskuspankkiraha voisi toteutuessaan tuoda myös merkittäviä lisäyksiä keskuspankkien mahdollisuuksiin toteuttaa rahapolitiikkaa esimerkiksi digitaaliselle keskuspankkirahalle maksettavan koron myötä tai sen toimiessa eräänlaisena kotitalouksien kulutuksen mittarina keskuspankeille.
Digitaalisen keskuspankkirahan vaikutukset talouteen riippuvat pitkälti sen toteutustavasta, johon on useita erilaisia vaihtoehtoja liittyen muun muassa liikepankkien rooliin ja mahdolliseen korkoominaisuuden lisäämiseen. Digitaalisen keskuspankkirahan tuomia mahdollisia positiivisia vaikutuksia ovat muun muassa ihmisten taloudellisen osallisuuden kasvattaminen, transaktiokustannusten vähentyminen kuluttajien näkökulmasta ja taloudellisen kriisinsietokyvyn parantaminen. Digitaalinen keskuspankkiraha on saanut kritiikkiä esimerkiksi yksityisyydensuojan toteutumisesta, tietoturvasta ja mahdollisesta kilpailuasetelmasta liikepankkien ja keskuspankkien välillä.
Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti oman suunnitelmansa digitaalisen euroon liittyen vuoden 2023 lokakuussa. EKP on omassa suunnittelutyössään lähtenyt siitä, että digitaalinen euro tulisi ensisijaisesti ainoastaan uudeksi maksuvälineeksi kuluttajille käteisen rinnalle ilman korkoominaisuutta, jolloin vaikutukset liikepankkeihin eivät todennäköisesti olisi niin merkittäviä. EKP on myös linjannut kehittävänsä digitaalista euroa tiiviissä yhteistyössä liikepankkien kanssa. Lopullista päätöstä digitaalisen euron käyttöönotosta EKP ei ole kuitenkaan vielä tehnyt.