Lähimetsien saavutettavuus Porin kaupungin päiväkodeille pohjois- ja itä-Porin alueella
Kangasniemi, Veera (2024-05-15)
Lähimetsien saavutettavuus Porin kaupungin päiväkodeille pohjois- ja itä-Porin alueella
(15.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052436623
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052436623
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää lähimetsien saavutettavuus Porin kaupungin kuudelle päiväkodille. Tutkimuksen tavoitteena on myös ymmärtää syvemmin lähiluonnon, ja tarkemmin lähimetsän, merkitystä varhaiskasvatuksen toiminnassa. Tutkimus käsittelee lähimetsien saavutettavuutta monipuolisten aineistojen ja kirjallisuuden avulla. Tämä tutkimus rajautuu vain Porin kaupungin päiväkoteihin, ja tarkemmin tutkimukseen osallistuneisiin kuuteen päiväkotiin. Tutkimuksen tar-koituksena on luoda kuvaa lähimetsien saavutettavuudesta päiväkodeille sekä mitkä tekijät estävät tai edistävät sitä.
Tutkimuksen viitekehyksessä avataan lähiluonto ja -metsä sekä saavutettavuus -termien määritelmiä ja merkityksiä. Lisäksi lähimetsän merkitystä tarkastellaan varhaiskasvatuksessa. Aikaisempaa tutkimusta lähimetsien saavutettavuudesta päiväkoti-ikäisille lapsille ei ole tehty, minkä vuoksi tutkimuksessa ei ole hyödynnetty aikaisempien tutkimusten menetelmiä.
Tutkimuksen aineistot koostuvat paikkatieto-, haastattelu- ja havainnointiaineistosta. Paikkatietoaineisto koostuu sekä vektori- että rasterimuotoisista aineistoista. Näistä osa on kerätty eri toimijoilta vapaasti ladattavina muotoina, mutta osa on luotu tutkimuksen aikana. Haastatteluaineisto perustuu neljään haastatteluun. Haastattelut kattavat kaikki tutkimuksessa mukana olevat kuusi päiväkotia, sillä haastateltavat henkilöt toimivat päiväkotien henkilöstössä eri tasoisissa tehtävissä. Lähimetsien havainnointiaineisto perustuu paikkatietoaineistojen pohjalta tehtyyn havainnointiin päiväkotien nimeämistä lähimetsistä sekä määritellyn vyöhykkeen sisäpuolella olevista muista metsistä. Näiden kaikkien aineistojen avulla on mahdollista luoda kuvaa lähimetsien saavutettavuuden tilanteesta tutkimukseen osallistuneiden kuuden Porin päiväkodin kohdalla sekä vastaamaan tutkimuskysymyksiin.
Tämän tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että metsien sijaitseminen päiväkodin ympärillä olevassa kilo-metrin etäisellä vyöhykkeellä on yhteys metsäretkien järjestämiseen säännöllisesti. Kaikki neljä päiväkotia, joiden vyöhykkeen sisäpuolella esiintyi metsäalueita, kävivät säännöllisesti metsäretkillä. Kaksi päiväkotia Porin kaupungin keskustassa, joiden vyöhykkeen sisäpuolella ei esiintynyt metsä-alueita, eivät toteuttaneet säännöllisesti metsäretkiä.
Metsään kulkeminen kävellen päiväkoti-ikäisten lasten kanssa vaatii lyhyen etäisyyden metsän ja päiväkodin välillä sekä turvallisen reitin kohteeseen, jotta metsä olisi päiväkodeille saavutettavissa. Tässä tutkimuksessa hyvä etäisyys määriteltiin yhdeksi kilometriksi. Reitin turvallisuutta edistävät, muun muassa hyvät kevyenliikenteen väylät sekä suojatiet teiden ylittämistä varten. Turvalliseen kulkemiseen liitettiin haastatteluissa myös henkilökunnan riittävyys. Metsän ollessa vyöhykkeen ulkopuolella, päiväkotilapset tarvitsevat avustusta metsään kulkemiseen esimerkiksi joukkoliikenteen. Päiväkotilasten sekä päiväkodin henkilökunnan avustettu kulkeminen metsäretkille kasvattaa myös metsien saavutettavuutta heille.
Tutkimuksen viitekehyksessä avataan lähiluonto ja -metsä sekä saavutettavuus -termien määritelmiä ja merkityksiä. Lisäksi lähimetsän merkitystä tarkastellaan varhaiskasvatuksessa. Aikaisempaa tutkimusta lähimetsien saavutettavuudesta päiväkoti-ikäisille lapsille ei ole tehty, minkä vuoksi tutkimuksessa ei ole hyödynnetty aikaisempien tutkimusten menetelmiä.
Tutkimuksen aineistot koostuvat paikkatieto-, haastattelu- ja havainnointiaineistosta. Paikkatietoaineisto koostuu sekä vektori- että rasterimuotoisista aineistoista. Näistä osa on kerätty eri toimijoilta vapaasti ladattavina muotoina, mutta osa on luotu tutkimuksen aikana. Haastatteluaineisto perustuu neljään haastatteluun. Haastattelut kattavat kaikki tutkimuksessa mukana olevat kuusi päiväkotia, sillä haastateltavat henkilöt toimivat päiväkotien henkilöstössä eri tasoisissa tehtävissä. Lähimetsien havainnointiaineisto perustuu paikkatietoaineistojen pohjalta tehtyyn havainnointiin päiväkotien nimeämistä lähimetsistä sekä määritellyn vyöhykkeen sisäpuolella olevista muista metsistä. Näiden kaikkien aineistojen avulla on mahdollista luoda kuvaa lähimetsien saavutettavuuden tilanteesta tutkimukseen osallistuneiden kuuden Porin päiväkodin kohdalla sekä vastaamaan tutkimuskysymyksiin.
Tämän tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että metsien sijaitseminen päiväkodin ympärillä olevassa kilo-metrin etäisellä vyöhykkeellä on yhteys metsäretkien järjestämiseen säännöllisesti. Kaikki neljä päiväkotia, joiden vyöhykkeen sisäpuolella esiintyi metsäalueita, kävivät säännöllisesti metsäretkillä. Kaksi päiväkotia Porin kaupungin keskustassa, joiden vyöhykkeen sisäpuolella ei esiintynyt metsä-alueita, eivät toteuttaneet säännöllisesti metsäretkiä.
Metsään kulkeminen kävellen päiväkoti-ikäisten lasten kanssa vaatii lyhyen etäisyyden metsän ja päiväkodin välillä sekä turvallisen reitin kohteeseen, jotta metsä olisi päiväkodeille saavutettavissa. Tässä tutkimuksessa hyvä etäisyys määriteltiin yhdeksi kilometriksi. Reitin turvallisuutta edistävät, muun muassa hyvät kevyenliikenteen väylät sekä suojatiet teiden ylittämistä varten. Turvalliseen kulkemiseen liitettiin haastatteluissa myös henkilökunnan riittävyys. Metsän ollessa vyöhykkeen ulkopuolella, päiväkotilapset tarvitsevat avustusta metsään kulkemiseen esimerkiksi joukkoliikenteen. Päiväkotilasten sekä päiväkodin henkilökunnan avustettu kulkeminen metsäretkille kasvattaa myös metsien saavutettavuutta heille.