To pay attention to an option allowed by law : Comparative Legal Study of Adoption Without Parental Consent in Denmark and Finland
Mäkinen, Johanna (2024-05-20)
To pay attention to an option allowed by law : Comparative Legal Study of Adoption Without Parental Consent in Denmark and Finland
Mäkinen, Johanna
(20.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052739306
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052739306
Tiivistelmä
In Finland, adoption as a child welfare measure is currently an unknown alternative that could provide stability and permanent relations to a child that has been taken into care. Bearing the paramount importance of the child´s best interest in mind, the Finnish government now aims to pay attention to this option. The purpose of this study is to understand if and how the role of adoption as a child welfare measure may be strengthened in the future in Finland. In Denmark, recently a legal reform has been carried out to increase the number of adoptions without parental consent.
The objective of this study is to analyse the legislation and justifications presented by the legislators in the argumentation concerning the legislative changes enabling adoption without consent when in child’s best interests and to assess their legitimacy in the context of the recent case law of the ECtHR. By using comparison as a method this study aims to create an understanding how through legislative changes adoption without consent could be facilitated and whether there are lessons that could be learned from Denmark.
According to the observations of this study, clear provisions stating the prerequisites of adoption without consent as well as regulatory guidelines to provide an alternative focus in the form of adoption to the child protection are needed. A clear obligation in the form of a legal provision, stating that adoption must be assessed when processing a case of out-of-home-placement would ensure the legal certainty and equity in initial evaluation of the cases. Further, providing national knowledge and special counselling to local competent authority would be beneficial as a measure of support as well as to ensure the predictability and equity at the domestic level. Adoptio voi tarjota huostaanotetulle lapselle pitkäaikaista sijoitusta paremman vaihtoehdon, perheen, vakautta ja pysyviä ihmissuhteita. Suomessa adoptio ilman vanhempien suostumusta on tällä hetkellä mahdollinen mutta käyttämätön lastensuojelun vaihtoehto pitkäaikaiselle sijoitukselle. Pääministeri Orpon hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on lapsen edun ensisijaisuus huomioiden helpottaa adoptioprosesseja ja kiinnittää huomiota myös tähän vaihtoehtoon. Tanskassa on hiljattain toteutettu uudistuksia, joiden johdosta ilman vanhempien suostumusta tapahtuvien adoptioiden määrä on kasvanut merkittävästi.
Tutkielmani tarkoituksena on ymmärtää, voidaanko, ja miten, adoption roolia lastensuojelutoimenpiteenä vahvistaa Suomessa ja tarvitaanko tämän toteuttamiseksi lainsäädännöllisiä toimia. Tutkimusmenetelmäni on funktionaalinen oikeusvertailu. Tutkielmassa analysoin aiheeseen liittyvää lainsäädäntömateriaalia ja Tanskan lainsäätäjien esittämiä perusteluja lakimuutosten taustalla. Lisäksi arvioin edellä mainittujen oikeutusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa.
Adoptio ilman vanhemman suostumusta tarkoittaa merkittävää julkisen vallan puuttumista perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten suojan piirissä oleviin perusoikeuksiin. Tämä huomioiden suhtaudun varauksellisesti vaihtoehtoon, jossa muutettaisiin vallitsevaa oikeustilaa olennaisesti lainsäädännön tulkintakäytäntöä muuttamalla. Tämän ja voimassa olevaa oikeuttamme koskevien havaintojeni pohjalta katson, että Suomessa lainsäädännön muutokset ovat välttämättömiä ilman vanhemman suostumusta tapahtuvan adoption käyttöönottamiseksi. Havaintojen mukaan tarvitaan selkeitä säädöksiä, joilla velvoitetaan harkitsemaan adoptiota huostaanoton vaihtoehtona, määritellään ilman suostumusta tapahtuvan adoption edellytykset ja luodaan perheenyhdistämiselle vaihtoehtoinen lastensuojelullinen tavoite, adoptio. Näiden lisäksi Tanskan mallin mukaiset tuki- ja ohjaustoimet paikalliselle toimivaltaiselle lastensuojeluviranomaiselle paitsi tarjoaisivat tukea, edistäisivät oikeusvarmuutta ja varmistaisivat keskeisten oikeusperiaatteiden, kuten yhdenvertaisuuden, toteutumista kansallisella tasolla.
The objective of this study is to analyse the legislation and justifications presented by the legislators in the argumentation concerning the legislative changes enabling adoption without consent when in child’s best interests and to assess their legitimacy in the context of the recent case law of the ECtHR. By using comparison as a method this study aims to create an understanding how through legislative changes adoption without consent could be facilitated and whether there are lessons that could be learned from Denmark.
According to the observations of this study, clear provisions stating the prerequisites of adoption without consent as well as regulatory guidelines to provide an alternative focus in the form of adoption to the child protection are needed. A clear obligation in the form of a legal provision, stating that adoption must be assessed when processing a case of out-of-home-placement would ensure the legal certainty and equity in initial evaluation of the cases. Further, providing national knowledge and special counselling to local competent authority would be beneficial as a measure of support as well as to ensure the predictability and equity at the domestic level.
Tutkielmani tarkoituksena on ymmärtää, voidaanko, ja miten, adoption roolia lastensuojelutoimenpiteenä vahvistaa Suomessa ja tarvitaanko tämän toteuttamiseksi lainsäädännöllisiä toimia. Tutkimusmenetelmäni on funktionaalinen oikeusvertailu. Tutkielmassa analysoin aiheeseen liittyvää lainsäädäntömateriaalia ja Tanskan lainsäätäjien esittämiä perusteluja lakimuutosten taustalla. Lisäksi arvioin edellä mainittujen oikeutusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa.
Adoptio ilman vanhemman suostumusta tarkoittaa merkittävää julkisen vallan puuttumista perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten suojan piirissä oleviin perusoikeuksiin. Tämä huomioiden suhtaudun varauksellisesti vaihtoehtoon, jossa muutettaisiin vallitsevaa oikeustilaa olennaisesti lainsäädännön tulkintakäytäntöä muuttamalla. Tämän ja voimassa olevaa oikeuttamme koskevien havaintojeni pohjalta katson, että Suomessa lainsäädännön muutokset ovat välttämättömiä ilman vanhemman suostumusta tapahtuvan adoption käyttöönottamiseksi. Havaintojen mukaan tarvitaan selkeitä säädöksiä, joilla velvoitetaan harkitsemaan adoptiota huostaanoton vaihtoehtona, määritellään ilman suostumusta tapahtuvan adoption edellytykset ja luodaan perheenyhdistämiselle vaihtoehtoinen lastensuojelullinen tavoite, adoptio. Näiden lisäksi Tanskan mallin mukaiset tuki- ja ohjaustoimet paikalliselle toimivaltaiselle lastensuojeluviranomaiselle paitsi tarjoaisivat tukea, edistäisivät oikeusvarmuutta ja varmistaisivat keskeisten oikeusperiaatteiden, kuten yhdenvertaisuuden, toteutumista kansallisella tasolla.